Ensimmäinen kerta avannossa

DSC_0569.jpg

Sara on yrittänyt suostutella minua jo muutamaan otteeseen avantoon tänä talvena. Kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä jo uimahallissa käyminen on kidutusta kylmyyden takia. Avanto ei siis varsinaisesti kuulunut aktiviteetteihin, joihin lähtisin innoissani mukaan. 

Eilen oli kuitenkin Samsungin uuden puhelimen pressitilaisuus Löylyssä ja samalla tarjoutui tilaisuus käydä pulahtamassa avannossa. Sen jälkeen pääsi kaikenlisäksi vielä saunaan. En enää löytänyt yhtään järkevää syytä, miksi en nyt kokeilisi sitä. Jouduin kyllä bussissa vielä pyytämään Saraa muistuttamaan avannon terveysvaikutuksista. Saunassa tarkistin vielä, että vesi lasketaan avannoksi, vaikka se ei ole rannasta jäässä. 

Keräsin saunassa rohkeutta ja hipsin ulos ensin hiukan jäähdyttelemään. Loppujen lopuksi se ei ollut yhtään niin kamalaa kuin olin kuvitellut. Maisema oli ihan käsittämättömän kaunis, arkiaamu hiljainen ja rauhallinen, eikä vesikään ollut juuri kylmäallasta viileämpää. Sen jälkeen olo oli ihan hurjan virkeä ja tuntui että veri kiertää jaloissa ihan eri tavalla kuin normaalisti. 

Voisin aloittaa tällä tavalla vaikka jokaisen aamun. 

Saunomisen jälkeen ihastelimme vielä uusia Samsung Galaxyn A-sarjan puhelimia, jotka ovat vedenkestäviä(!). Kuvittelin, että ne kestävät hiukan vesipisaroita tai esimerkiksi hikeä juoksulenkillä, mutta puhelimet tosiaan pystyi tiputtamaan täysin uppeluksiin maljakkoon, eikä niille käynyt kuinkaan. Muutaman kerran riisikupissa puhelintani elvyttäneenä voisin jopa harkita siirtymistä Applesta tähän. 

DSC_0556.jpg

DSC_0580.jpgDSC_0560.jpg

DSC_5375.jpgDSC_0561.jpg

DSC_5388.jpg

DSC_0562.jpg

DSC_0602.jpg

DSC_5409.jpg

DSC_0607.jpg

DSC_0612.jpg

DSC_0595.jpg

Photos: me & Sara Vanninen

Suhteet Oma elämä Mieli Terveys

Suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi

DSC_5188.jpg

Heti ensimmäisellä Warrior-viikolla saimme tehtäväksi miettiä kahdeksan viikon ajalle tavoite tai tavoitteet. Niiden tuli olla realistisia, mitattavissa ja niiden saavuttamiseksi piti olla suunnitelma. Ne piti myös kirjoittaa suljettuun facebook-ryhmäämme.

Jaiks.

Mitä jos jään tavoitteestani? Mitä jos se ei ole lainkaan realistinen? 

Päätin kuitenkin epävarmuudesta huolimatta asettaa tavoitteet korkealle. Uskon, että selkeät tavoitteet auttavat antamaan jokaisissa treeneissä vähän enemmän, kun on joku maali jota kohti mennään. Omina tavoitteinani on saada kahdeksan viikon jälkeen 7 leukaa ja edes yksi punnerrus kapealla otteella. Niitä kohti kun taistelee, tulee varmasti saavuttamaan monia muitakin hyviä asioita, vaikkeivat ne varsinaisia tavoitteita olekaan. Kunto nousee aivan varmasti, lihaksisto parantuu ja päiviin saa lisää energiaa. 

Päätin myös miettiä treenin ulkopuolelle tavoitteita, jotka ovat mitattavissa. Epämääräisiä maaleja kohti on vaikeampi liikkua. Hyvä elämä on esimerkiksi ihan hyvä unelma, mutta mitä se tarkoittaa? Onko jonkinlaisia mittareita, joilla voit mitata hyvää elämää omalla kohdallasi? Ja kun unelma on tarkasti avattu ja mietitty, toteutuu sen yhteydessä yleensä muitakin hyviä juttuja, aivan kuten urheillessakin. 

Times kirjoitti, että tänä vuonna hygge on jo old news… Nyt tulee uusi skanditrendi: Sisu. 

Kun tavoitteet on mietitty, onkin sisun aika. Ne eivät nimittäin välttämättä toteudu heti ensimmäisellä yrittämällä. Kukaan ei huitaise 7 leukaa jos ei niitä ole harjoitellut koskaan ennen. Lihasta ja mieltä pitää harjoittaa, jotta se jonain päivänä onnistuisi. Pitää luottaa siihen, että jonain päivänä olet juuri siinä pisteessä kuin olit visualisoinutkin. Sinne saattaa joutua menemään useamman mutkan kautta, mutta sisu pitää maalin kirkkaana mielessä. 

Kannattaa myös miettiä, onko tavoite linjassa arvojesi kanssa ja pystytkö sitoutumaan sen eteen työskentelyyn? Mitä konkreettisia asioita voit tehdä sen saavuttamiseksi? Jos tavoite on suuri, voit miettiä myös pienempiä etappeja, joihin keskityt ennen varsinaista maalia. Niille kannattaa myös laatia aikataulu. 

Kun tekee jotain missä on huono sisukkaasti päivästä toiseen, jonain päivänä onkin hyvä. Katselin vanhaa aarrekarttaani, jossa oli mielestäni (aikoinaan) todella hieno valokuva ja teksti ”hyväksi valokuvaajaksi”. Naureskelin mielessäni, sillä ei kuvassa ollut mitään ihmeellistä nyt. Silloin kun omaa silmää ei oikein vielä oikein ollut ja kuvat oli tätä tasoa, en osannut oikein edes kuvitella että jonain päivänä kuvien ottaminen olisi helppoa ja hauskaa. 

Millaisia tavotteita teillä on tälle vuodelle? 

DSC_5245.jpgDSC_5235.jpg

Pictures: Sara Vanninen

Hyvinvointi Liikunta Mieli