Mietimme ystäväni kanssa eilen sitä, että milloin meistä tuli ystäviä? Kyseessä ei ollut nimittäin sellainen automaattinen sielujen sympatia, vaan suhteemme kypsyi vuosien varrella tuttavuudesta ystävyydeksi. Olimme nähneet lukemattomia kertoja, mutta keskustelut olivat jääneet small talk- tasolle, emmekä sen enempää olleet kiinnittäneet toisiimme huomiota.

Kumpikin kuitenkin muisti yhden illan, kun ensimmäistä kertaa ajauduimme keskustelemaan kahden kesken pidempään ja kumpikin oli tahoillaan miettinyt, että toinen on tosi mielenkiintoinen tyyppi. Kuitenkaan tämän illan jälkeen ei ystävyyssuhde vielä alkanut, sillä tuntui vaikealta ottaa sitä ensimmäistä askelta ja ehdottaa uudelleen näkemistä. 

Näimme aina silloin tällöin yhteisten kavereiden takia, kun koossa oli isompi porukka ja aina meillä oli todella hauskaa. Muistan ensimmäisen kerran, kun lopulta näimme kahdestaan, joka oli vasta vuosien päässä tutustumisestamme ja heti tuntui siltä, että tuon tyypin haluan pitää elämässäni. 

Näin jälkikäteen ajatellessa, on melko sattuman kauppaa, että uusi ystävyyssuhde syntyy. Kummankin täytyy olla sitä mieltä, että toisessa on jotain mielenkiintoista. Ja mikä tärkeintä, täytyy heti sopia ne uudet treffit. Veikkaan, että moni ystävyyssuhde jää solmimatta juuri sen takia, että kumpikaan ei uskalla ottaa aloitetta.

Täällä ihmisillä tuntuu olevan todella pieni kynnys kutsua viettämään iltaa tai syömään illallista, vaikka ei tuntisi vielä ollenkaan. Yhteiseksi asiaksi riittää se, että asuu samalla kadulla. On ollut todella antoisaa istua pöydässä, joka on täynnä ihmisiä eri aloilta. Usein olemme olleet myös vähintään 10 vuotta muita nuorempia, jolloin on päässyt kuulemaan mitä huikeampia tarinoita toisen sukupolven elämänkokemuksella. 

Jos olet samanlainen jahkailija kuin minä, haastan nyt sinut pyytämään treffeille jotain mielenkiintoista tyyppiä, johon haluaisit tutustua paremmin. Usein aikuisena voi olla hankala löytää samanhenkistä seuraa ja ystävyyssuhteita on vaikeampi solmia, sillä elämä ei pyöri koulun ja harrastusten ympärillä. Kun sitten jostain syystä tapaa henkilön, joka vaikuttaa kiinnostavalta, ei kannata ujostella. Kyseessä voi olla ihanan ystävyyssuhteen alku. 

Kyseinen tyyppi on varmasti yhtä ilahtunut ehdotuksestasi, sillä usein kemiat paljastavat sen, onko ihastus molemminpuolista. Kesällä törmäsin ihanaan Kriseldaan, jonka kanssa emme olleet tunteneet aiemmin. Pistin heti merkille, kuinka hyvä energia hänellä oli. Sellainen, jonka seurassa on hyvä olla. Vaihdoimme muutamat sanat ja hän ehdotti, että näkisimme joku ilta drinksuilla. Olen todella iloinen että hän ehdotti tätä näkemistä, sillä siitä alkoi antoisa ystävyyssuhde. Ensimmäiset treffit venyivät jo monituntisiksi ja sen jälkeen olemme olleet tiiviisti yhteydessä. Tämäkin ihmissuhde olisi jäänyt ihan kokematta, mikäli hän ei olisi ehdottanut näitä ensimmäisiä treffejä.  

Joten rohkeasti vain linjat kuumaksi ja vaikka facebook-viestiä potentiaaliselle uudelle sielunkumppanille! Jos teillä on tarinoita yllättävästi alkaneista ystävyyssuhteista, lukisin niitä todella mielelläni 🙂