Kysyin edellisessä postauksessa ja Instagramin puolella, mitä haluaisitte tietää hedelmällisyydestä. Otin ylös kysymyksenne ja yhdistelin niitä, sillä monet olivat samoista aiheista. Eilen pääsin haastattelemaan Felicitas Mehiläisen Liisa Häkkistä näiden asioiden tiimoilta. Vaikka olen näistä asioista ottanut paljon selvää viimeisen vuoden aikana, tuli silti tämän parituntisen aikana paljon uutta tietoa.
Nyt kuitenkin teidän kysymyksiinne vastauksia.
Monia teistä kiinnosti se, vaikuttaako pitkän hormonaalisen ehkäisyn käyttö jollain tavalla omaan hedelmällisyyteen?
Ei ole mitään tutkimuksia, jotka näin kertoisivat. Päin vastoin esimerkiksi pillerit voivat estää endometrioosin kasvua ja voi olla hyödyllistäkin omaa lisääntymiskykyä ajatellen. Ovulaatiovaikeuksia on sen jälkeen kuitenkin useilla ja ne voivat kestää pitkäänkin. Kannattaa siis lopettaa hormonaalinen ehkäisy hyvissä ajoin ennen lapsihaaveita. Jos naisella on pidemmän aikaa ovulaatiohäiriöitä hormonaalisen ehkäisyn jälkeen, niin niitä olisi ilman pillereitäkin.
Jos on erityisen pitkä kuukautiskierto, tarkoittaako se ettei ovulaatiota tapahdu?
Ei, vaikka olisi kuinka pitkä kierto, ovulaatio voi silti tapahtua esimerkiksi kiertopäivänä 50.
Voiko kuukautiskiertoa jotenkin lyhentää?
Voi. Toki pitää ensin tutkia, jos kyseessä on ovulaatiohäiriöitä. Näistä yleisin on PCO, eli monirakkulaiset munasarjat. Tällöin avuksi voi olla ovulaatiota aiheittavat hormonit joita syödään ja kahden viikon päästä tapahtuu ovulaatio.
Jos on tosi epäsäännöllinen kierto, voiko sillon tietää mitenkään otollisia päiviä muuten kuin ovulaatiotesteillä?
Ei.Vaikka kierto olisikin säännöllinen, voi aina tapahtua poikkeuksellisia kiertoja, jonka takia kannattaa suhtautua pienellä varauksella esimerkiksi varmoihin päiviin ehkäisykeinona.
Millä eri tavoin hedelmällisyyttä voi mitata? Ja voiko sen tehdä silloin kun käyttää hormonaalista ehkäisyä?
Munasarjoja voidaan tutkia ultraäänellä ja katsoa niiden aktiivisuutta. E-pillereiden kanssa ei voida katsoa tätä. Voidaan tehdä myös AMH-verikoe, (hinta alle 100€) joka kertoo munasolujen määrän eli reservin. Määrä ei kuitenkaan kerro vielä mitään niiden toiminnasta, joten vaikka niitä olisikin suuri määrä, eivät ne välttämättä ole parhaassa toimintakunnossa. Näiden lisäksi voidaan ottaa kilpirauhaskoe ja muut verikokeet, jotka voivat vaikuttaa hormonitoimintaan. Nämä testit ovat sellaisia, joilla arvioidaan nykyhetkeä.
Niiden lisäksi on geenitesti, jolla voi katsoa tulevaisuutta ja arvioida riskitekijöitä kuten munasarjojen ennenaikaista hiipumista eli varhaista menopaussia. Tämä tehdään sylkitestillä nimeltä Fertify.Sen voi tehdä minkä ikäisenä vain ja vaikka käyttäisi pillereitä tai muuta hormonaalista ehkäisyä. Siinä tutkitaan geenikoodia ja perimää. Hinta on hiukan AMH-testiä kalliimpi, 320 €. Tätä ei suositella enää siinä vaiheessa, kun raskaaksi tuleminen on toiveissa heti.
Mitä munsolujen pakastamisesta pitäisi tietää ja mikä on sen hinta?
Pakastaminen tulisi tehdä maksimissaan 35-vuotiaana. Tämä voi olla vaihtoehto silloin, jos on tiedossa että munasarjojen toiminta on lähtenyt hiipumaan ja raskaaksi tuleminen ei ole syystä tai toisesta mahdollista tällä hetkellä.Hinta vaihtelee hiukan siinä, kuinka monta keräyskertaa pitää tehdä, ja kuinka monta munasolua saadaan talteen ( 5 munsalua 2800 €, 5-10 kpl, 3900 €). Realistista on, että kokonaissummaksi tulee n. 10 000 € koko prosessin ajalta. Jos munasolut saataisiin yhdellä kertaa purkkiin, voi selvitä vähemmällä mutta sellaiseen summaan olisi hyvä varautua kun prosessiin lähtee.
Voiko omien vanhempien raskaaksi tulemisen helppoudesta / vaikeudesta tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä? Entä keskenmenoista?
Jos omalla äidillä on kuukautiset loppunu aikasin. esim. 40-vuotiaana, voi laskea, että 30-vuotiaana tippuu luultavasti omakin hedelmällisyys dramaattisesti. Muissa asioissa ei niin paljoa periytyvyyttä. Niitä kyllä kysytään vastaanotolla, mutta suoraa yhteyttä ei ilmeisesti voida sanoa.
Mitä 30-v. naisen pitäisi ottaa huomioon mikäli pakastaminen ei onnistu eikä lapsi oo tervetullut vielä?
Omilla elintavoilla voi pitää jonkin verran huolta hedelmällisyydestään. Paino tulisi olla normaali, liikuntaa sopivassa määrin (ei liikaa ei liian vähän) ja tupakointi tulisi lopettaa. Kannattaa myös käydä tutkituttamassa oma hedelmällisyystilanne, että tietää realiteetit. Nämä seuraavat todennäköisyydet kertovat siitä, kuinka suurella todennäköisyydellä hedelmöittyminen tapahtuu yhden kuukautiskierron aikana, mikäli kaikki on kunnossa.
20v – 34%
25 v -24%
30 v. -17%
35v. – 12%
40v. – 6 %
45 v -0,5%
Joten kyllähän se melko pieneltä näyttää tuo 30-vuotiaankin todennäköisyys. Näiden lisäksi myös keskenmenoriski kasvaa iän myötä ja 40-vuotiaiden raskauksista jo yli puolet menee kesken. Sen lisäksi myös liitännäissairauksien riski kasvaa (kuten raskauden aikainen diabetes). Kannattaa myös huomioida, ettei 40-vuotiaita hoideta enää julkisella puolella hedelmättömyydessä.
Näiden teidän kysymystenne lisäksi minut yllätti se, että karkeasti sanottuna 1/4 hedelmättömyydestä on naisesta johtuvaa, 1/4 miehestä johtuvaa, 1/4 kummastakin johtuvaa ja 1/4 jää ilman syytä. Olen jotenkin ajatellut, että naisen osuus olisi paljon suurempi. Se myös ehkä näkyy siinä, että naiset tuntuvat stressaavan näistä asioista enemmän. Juttelin illalla miespuolisen ystäväni kanssa ja hän totesi, että kyllä miehetkin aivan varmasti kokevat paineita siitä ovatko ”uimarit kunnossa” varsinkin jos ongelmia lisääntymisessä tulee. He eivät vain puhu asiasta samalla tavalla kuin naiset. Kuitenkin sperma on helppo käydä testaututtamassa ihan varmuuden vuoksi, ja senkin hinta on alle 100 €.