Remonttipäiväkirja

Remppapostauksia toivottiin paljon, joten aloitetaan vaikka esittelemällä tämä meidän kohde. Ensin kuitenkin hiukan taustaa tästä asunnosta. Meillä oli toive löytää ensimmäinen sijoitusasunto meidän edellisestä taloyhtiöstä, sillä tiesimme sen olevan todella hyvä yhtiö ja sijainti hyvä Torkkelinmäellä. Etsimme kuitenkin laajalta alueelta vaihtoehtoja ja oikeastaan koko vuoden seurasimme markkinaa silmä kovana.

Lopulta yhtenä marraskuisena iltana kun tulin kotiin, mieheni huikkasi, että nyt se kohde on löytynyt. 70-luvulla remontoitu yksiö juuri tästä edellisestä taloyhtiöstämme. Bookkasimme samalle illalle näytöt ja kävimme yksi kerrallaan katsomassa sen, kun toinen oli nukkuvan lapsen kanssa kotona.

Kohde vaati täydellisen remontin, mutta oli myös edullinen alueen markkinaan nähden. Tein saman tien tarjouksen näytössä ja seuraavana päivänä kuulimme, että se oli mennyt läpi. Taloyhtiössä oli lunastusmahdollisuus, ja pari päivää ennen sen raukeamista kuulimme, että joku osakkaista oli käyttänyt sen.

Meitä harmitti ihan tolkuttoman paljon, mutta samalla saimme siitä virtaa tarjota yhtä kerrosta ylempänä olevasta asunnosta, joka oli ollut jo kauan myynnissä. Olimme olleet katsomassa sitä jo syyskuussa ja ihastuimme siihen jo silloin. Ainoa, mikä mietitytti oli hinta. Se oli paljon paremmassa kunnossa, hiukan isompi ja näkymätkin paremmat.

Teimme kuitenkin ensimmäisen kariutuneen kaupan jälkeen tarjouksen, joka meni nopeasti läpi. Sitten alkoi uusi kaksiviikkoinen, jonka aikana jännitimme, lunastaako taas joku meidän osakkeet. Mutta lopulta uudenvuoden aattona mahdollisuus raukesi ja saimme alkaa suunnitella remonttia.

Asunto oli suhteellisen hyvässä kunnossa, ja ihan pienellä keittiön ovien ja hanan fiksaamisella sen olisi voinut laittaa vaikka heti vuokralle. Me halusimme kuitenkin tehdä tästä erityisen ihana koti jollekin ja mahdollisesti pärjätä vuokramarkkinoilla hiukan paremmin sen ansiosta. Alkuperäinen ajatus oli myös kaivaa lautalattia laminaatin alta esiin ja hioa se itse. Olin innoissani siitä, että itse tekemällä pääsisi oppimaan paljon kaikkea uutta remontoimiseen liittyvää.

Kuitenkin isännöitsijä sanoi, ettei noita vanhoja lautalattioita oikein enää anneta kaivaa esiin, sillä äänieristys huononee ja lankkujen välisistä rakosista tulee pölyä huoneilmaan. Päätimme sitten jättää laminaatin paikalleen, sillä se on kuitenkin neutraali ja hyvässä kunnossa.

Keittiö oli huonossa kunnossa, mitä ei oikeastaan kunnolla edes tuosta kuvasta näy. Ovet oli päällystetty jollain muovilla ja repsotti useammasta paikasta. Hana vuosi työtasolle, ovet roikkuivat vähän huonosti muutamasta paikkaa ja jääkaapin hyllylevy oli rikki.

Sen tulemme uusimaan kokonaan. Jätämme kuitenkin kaakelit paikoilleen ja peitämme sen vaan uudella välitilan levyllä. Kalusteet ja kodinkoneet menevät uusiksi.

Kylpyhuoneet uusitaan lähitulevaisuudessa taloyhtiön toimesta, joten sille emme tee varmaan muuta kuin suihkuverhon lisäämisen ja peilin vaihdon.

Tällä hetkellä olen maalannut jo ison tilan pariin kertaan, tänään äitini tulee auttamaan eteisen tapetin irroittamisessa. Ajattelin maalata sen samantien sitten toisella sävyllä kuin ”olohuoneen”. Tänään tulee myös koristelistat, joilla teemme seinään paneloinnit. Niistä tulee aivan ihanat varmasti. Pääsen itse heilumaan mittanauhan, jiirin, sahan, vatupassin ja liiman kanssa. Niin kiva tehdä tollaista konkreettista hommaa, missä oman kädenjäljen näkee heti.

Kävimme jo tekemässä keittiötä varten valintoja ja siitä tulee UPEA. Meillä on ollut yksi musta keittiö, yksi valkoinen ja nyt tulee taas jotain ihan erilaista. En malta odottaa, että pääsen näyttämään meidän valintoja teille.

Laitan jossain vaiheessa kuvia taas raksalta! Tässä nyt alkutilanne kuitenkin.

Koti Remontointi

Moi pitkästä aikaa!

Huh, miten outoa olla blogin parissa taas. En ole kirjautunut tänne sisään miltei vuoteen, joten kesti hetken miettiä, miten homma oikein toimikaan. Olen kirjoittanut 6-vuotiaasta asti päiväkirjaa ja blogin aloitettuani se oikeastaan jäi. Tästä paikasta tuli oikeastaan sen korvike. Ja 9 vuotta kirjoitin lähes päivittäin.

Nyt edellisestä postauksesta on kohta vuosi aikaa ja hiukan harmittaa, ettei vauvavuodelta ole oikein mitään ylhäällä. Pieni paussi oli kuitenkin tarpeen. Nyt on alkanut taas hiukan kutkuttaa kirjoittaminen.

Olen kertonut aiemminkin, että meillä on ystävieni kanssa tapana kirjoittaa kirjeet itsellemme vuoden päähän aina tammikuun alussa. Vuosi sitten olin aivan hormonihuuruissa tehdessämme niitä, enkä muista kuin yhden asian jonka kirjoitin kirjeeseeni: olemme ostaneet ensimmäisen sijoitusasuntomme.

Ja uudenvuoden aattona saimme tietää, ettei kukaan käyttänyt lunastusoikeuttaan ja tulisimme saamaan haluamamme asunnon. Olen ihan tajuttoman innoissani siitä ja yllättäen myös remontoinnista. Yksiön remppaaminen tuntuu juuri sopivan pieneltä projektilta nykyisen asuntomme jälkeen.

Meille oli alusta asti selvää, että haluaisimme remonttikuntoisen asunnon, jonka arvoa pääsisimme mahdollisesti nostamaan omalla työllä ja suunnittelulla. Emme halunneet tehdä samanlaisia ratkaisuja, kuin suurin osa asuntosijoittajista, vaan keskittyä visuaalisuuteen. Kuitenkin budjetti on kokoajan mielessä ja pyrimme tekemään järkeviä valintoja sen mukaan.

En tiedä, tulenko kirjoittamaan jatkossa säännöllisesti vai en, mutta tuntuu kutkuttavalta olla taas blogin parissa. En tiedä, onko täällä enää ketään tai lukeeko kukaan ylipäätään blogeja enää. Mutta silläkään ei ole niin väliä. Tuntuu vain hyvältä kirjoittaa pitkästä aikaa jotain muuta, kuin Instagram-päivitystä.

En enää muista edes, miten näitä juttuja kuului kirjoitella. Mutta kai tämä nyt oli vain jonkinlainen hiljaisuuden rikkominen. Ehkä seuraavalla kerralla homma luistaa taas, kuin aina ennenkin.

Puheenaiheet Ajattelin tänään