Lounasruokailusta
Syön lounaalla päivän suurimman aterian, joka on aina melko tukeva. Joskus, jos on oikein kova treeni alla saatan syödä vielä isomman setin vielä illalla. Nyt olen kuitenkin havainnut minulle parhaaksi tällaisen ruokajaon. Kannattaa kokeilla erilaisia ruokavalioita ja -rytmejä, jotta tietää mikä itselleen sopii parhaiten.
Itse en noudata mitään tiettyä (paleo/gluteeniton/maidoton/superfood/-ruokavaliota) vaan pyrin käyttämään maalaisjärkeä. Parasta ruoka on mielestäni suomalaisena, luomuna ja alusta loppuun saakka itse valmistettuna. Maailmani ei kuitenkaan järky silloin, kun jotain muuta syön.
Oma ruokarytmini on seuraava:
Aamupala klo. 6.30
Välipala klo 10.00
Lounas klo 11.30
Välipala klo 14.00
TREENI
Treenin jälkeinen banaani + proteiinijuoma ~klo. 17.00
Päivällinen klo 18.00
Iltapala klo 20.00
Joskus, kun olen tankannut oikein hyvin koko päivän en koe tarpeelliseksi syödä iltapalaa. Menen todella aikaisin nukkumaan ja olen huomannut nukkuvani paremmin, kun en ole syönyt juuri ennen nukkumaanmenoa. Välillä kuitenkin syön iltapalan, ja joskus sen lisäksi vielä esimerkiksi hedelmiä.
Suurin osa päiväni ravinnosta tulee siis kello 6.30-14.00 ja niistä harvoin on kuvia täällä blogin puolella, koska syön ne melkein poikkeuksetta muualla kuin kotonani. Monet tykkäsivät kouluruoka-postauksestani, joten päätin näyttää pari muutakin lounasta viime viikolta.
Salaattia, 2 isoa uuniperunaa, täysjyväpatonkia ja katkarapukastiketta. Juomana vesi.
Torstain kouluruoka: raastesalaattia, 2 banaanin pötköä, 3 kanan filettä, ohraa, parsakaalia, uunivihanneksia, 2 lasia piimää, 1 lasi vettä.
Lohta smetanakastikkeella, uunikasviksia ja pariisinperunoita. Piimää ja vettä juomana.
Melko tukevia annoksia siis verrattuna iltaruokiini. Joskus, jos jostain syystä en syö tarpeeksi tukevasti lounaalla, minua houkuttaa aivan varmasti kaikki epäterveellinen illalla! Yritän noudattaa tällaista ateriarytmiä melko tarkasti juuri sen takia. Energiatasoni ovat tällä tavalla koko päivän korkealla. Koulussa on muutenkin tauot rytmitetty siten, ettei ruoka-ajoista kiinni pitäminen tunnu mitenkään hankalalta. Tauot ovat kuitenkin joka päivä suurin piirtein samaan aikaan.
Koska en treenaa suinkaan joka päivä, en myöskään niinä päivinä lisäproteiinia syö. Jos päivä on muutenkin ollut melko rauhallinen, syön iltaruoalla pienemmän annoksen. Ja usein nämä päivät on juuri niitä, jolloin teille teen ruokapostauksia. Joten se on vain pienen pieni osuus päiväni ruoista. Toivottavasti kukaan ei enää kuvittele sen olevan ainoa asia, mitä syön!
Pointtina tässä postauksessa kuitenkin oli se, että älkää pelätkö sitä ruokaa! Vaikka tavoitteenne olisi laihtua, tarvitsette siihenkin ruokaa. Juuri oli viimeviikon Jutta ja superdieetit- jaksossa esimerkki siitä, kuinka laihtuminen oli lähes pysähtynyt kun henkilö oli alkanut skippailemaan annetun ruokavalion ruokia.
Persoonallisen kalenterin voittaja on nyt selvillä! Onnea voittajalle ja kiitos kaikille hyvistä vinkeistä! Niitä voi käydä lueskelemassa blogin facebooksivulta 🙂
Koska joku tulee jokatapauksessa ajattelemaan sinun olevan riittämätön jossain suhteessa, miksi edes yrittäisit miellyttää ketään muuta kuin itseäsi? Ei ole olemassa sellaista ihmistä, joka olisi kaikkien mielestä kaunis. Aivan samalla tavalla joku tulee aivan varmasti pitämään sinusta juuri sellaisena kuin olet, jos vain annat siihen mahdollisuuden. Havahduin joskus todella kauan sitten (~10 vuotta sitten), kun kuulin joidenkin tuttavieni puhuvan Angelina Joliesta ja hänen upeudestaan. En ollut koskaan pitänyt häntä millään tavalla viehättävänä ja vilpittömästi kummastelin, olivatko he tosissaan sitä mieltä? Mielestäni on ihanaa, että ihmiset pitävät erilaisia ihmisiä kauniina. En ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt sitä, minkä takia mielipideasioista kiistellään? Minäkään en ole sitä mieltä, ettei Angelina saisi olla kenenkään mielestä viehättävä. Se on myös jokseenkin lohdullista. Jos yksi maailman ylistetyimmistä ulkonäöistä ei uppoa minuun, minkä ihmeen takia oman ulkonäköni pitäisi upota muihin?
Se että on armollinen itselleen ja arvostaa omaa vartaloaan ei suinkaan tarkoita sitä, että ulkonäköään ei saisi kehittää. Itse ainakin urheilen ja pidän vartalostani huolta juuri siksi, että arvostan sitä. Rakastan omaa kroppaani tarpeeksi syödäkseni ruokia, jotka hellivät sitä ja urheillakseni niin, että se vahvistuu. Joku luultavasti ajattelee nyt mielessään: ”helppohan tuon on tuollaisia kirjoittaa, hoikka kun on”. Jos et ole tyytyväinen vartaloosi tällä hetkellä, muista ettei painosi suinkaan määrittele sinua. Itsevarmuus ei ole kiinni vaatteidesi koosta. Ainoa millä on väliä on se, mitä itsestäsi ajattelet. Keräsin kuvitukseksi erikokoisia naisia, jotka ovat kukin todella kauniita mielestäni. 
Lopettakaamme siis toistemme arvostelu ja muistakaamme maailman vanhin klisee ”kauneus on katsojan silmässä”. Joku rakastaa kurvikkaita naisia, toinen hoikkaa lihaksetonta mallivartaloa ja kolmas androgyyniä lihaskimppua. Naiset ovat usein paljon ilkeämpiä toisilleen kuin miehet. Voisimme tässä asiassa ottaa heistä mallia. 
Me itse luomme jatkuvasti lisää ulkonäköpaineita arvostelemalla muita ihmisiä ja heidän kauneuskäsityksiään. Lopulta ne saavat niin suuret mittasuhteet, ettei kukaan pysty niitä täyttämään. 
Arvostakaa omaa kroppaanne, älkääkä yrittäkö taipua mihinkään yhteiskunnan sanelemaan muottiin. Olkaa juuri sellaisia, kuin haluatte! Ainoa ihminen, kenen mielipiteellä on väliä, olet sinä itse. Mukavaa viikon alkua upeat naiset ja miehet! 🙂