Tätä minä rakastan

DJI_0036.jpg

Kirjoitin maanantaina siitä, mitä on jo. Ja kuinka välillä unohtaa katsella ympärilleen, ollessaan niin kiireinen haluamaan kaikkea uutta. Viimeaikoina on ollut jotenkin erityisen helppo huomata niitä jo olemassa olevia kiitollisuuden aiheita. Juhannuksena olimme New Yorkissa, ja aloin taas haaveilemaan sinne muutosta. Se kaupunki vain imaisee mukaansa.

Silloin kun asuin siellä, kirjoitin näin: ”Sanomattakin lienee selvää, että olen korviani myöten rakastunut. Olen vähän menettänyt järkeni ja katselen kaikkea vaaleanpunaisten lasieni läpi. Hurmaannun kaikesta, mitä rakkaudenkohteeni itsestään paljastaa ja malttamattomasti haluan kaivautua syvemmälle, tietää enemmän. Puhun tietysti New Yorkista. Kaupunki ei ole kaikkia varten, mutta minun sydämeni se on napannut tiukkaan otteeseensa.”

Jotain on kuitenkin muuttunut viime vuosista. Takaisin tullessani en enää lannistunut ja nähnyt niitä asioita, jotka Helsingissä on mielestäni huonosti. Veikkaan että uusi oma koti ja sen sijainti ovat auttaneet asiaa paljon. Tuntuu kuin eläisin uutta kuherruskuukautta Helsingin kanssa. Kallion vibat ovat hyvin lähellä Lower East Siden tunnelmaa, jossa asuimme Nycissä. 

DJI_0049.jpg

 

Toki helleaaltokin on varmasti vaikuttanut paljon siihen, että tämä tuntuu maailman hienoimmalta kaupungilta. Harvoin astuu ulos asunnosta ilman, että törmää johonkin tuttuun. Tulee olo, että tämä on sopivan pieni kaupunki. Tuntuu, että on enemmän osa yhteisöä. 

Illalla voi lähteä lähikuppilaan pelaamaan ilmaista bilistä ja nauttia muutaman euron tuopin samalla. Sen jälkeen voi mennä vaikka Teurastamon jazz iltamiin kuuntelemaan live-musaa, tai vaihtoehtoisesti Lebloniin löhöilemään rantatuolissa hiekalla. Sielläkin on melkein joka la ja ke joku keikka. Kävimme viime lauantaina kuuntelemassa Kauriinmetsästäjiä siellä ja ihastuin meininkiin täysin. Samalla voi nauttia Na’am kitchenin herkkuja, kun bändi pitää tunnelmaa yllä. Toimii!

Olemme viettäneet tällaisia rentoja päiviä poikaystäväni kanssa ja kumpikin on pitänyt vähän lomaa töistään. Yrittäjäpariskuntana tulee harvoin tehtyä tällaista ja on tullut kyllä todella tarpeeseen. Olemme pyöräilleet ja kävelleet joka paikkaan ilman päämäärää, ja tehneet suunnitelmia sen mukaan, kehen olemme sattuneet törmäämään tai mitä on tullut yhtäkkiä mieleen. 

 

DJI_0046.jpg

 

Iltamyöhäisiä piknikkejä lähipuistossa, veneretkiä, allas-päivä, live-keikkoja, saunomista, grillaamista, ystäviä, korttipelejä ja monopolya. Voin nyt jo todeta, että tämä kesä on ollut paras pitkään aikaan. Rinnassa sykkii sellainen kiitollisuudesta räjähtämäisillään oleva sydän. Tänään on vielä luvassa Disco Ensemblen keikka altaalla, jota ennen olisi vielä tarkoitus laittaa kämppää hiukan valmiiksi. Helteet ja lukuisat reissut ovat siirtäneet järjestelypäivää aina vain eteenpäin, mutta nyt olisi tarkoitus viimeinkin katsoa kaikille tavaroille omat paikkansa.

Silloin kun kävimme katsomassa joulukuussa ensimmäistä kertaa tätä asuntoa, marssimme suoraan Alkoon ja linjasin, että nyt muuten ostetaan samppanjaa. Emme olleet edes vielä tehneet tarjousta, mutta olin jo päättänyt että tuosta tulee meille koti. Päätimme silloin, että avaamme sen sitten kun tarjous menee läpi. No, siinä sitten oli kaikenlaista ja pullo on jäänyt juomatta. Ajattelin, että tänään se olisi vihdoin hyvä poksauttaa, kun kaikki asiat on saatu paikoilleen. 

Mutta haluaisin kovasti kuulla, mitä teille kuuluu? <3

Kommentit (9)
  1. Tää teksti sai mut ihan superhyvälle tuulelle, sellainen hassu hymy iski kasvoille ja täällä mä nyt yksin kotosalla hymyilen. Haha kuulostipas hölmöltä. 😀 <3

  2. Sä osaat kirjoittaa niin kauniisti. Tavallisesta ”elämä on ihanaa” -postauksestakin onnistut saamaan lukijalle mielenkiintoisen ja samastuttavan.

    Yksi ajatus jäi kuitenkin kaihertamaan: parisen viikkoa (?) sitten kirjoitit, että olit niin uupunut, että jouduit menemään päivystykseen EKG:tä varten. Nyt taas puhut parhaasta kesästä aikoihin – eikö tässä ole mielestäsi jotain ristiriitaa? Olisi kiva kuulla myös, miten pystyit pääsemään tuosta tilanteesta tähän, missä kaikki on niin hyvin.

    1. Kiitos! Se olikin aikamoinen herättelijä. Siitä on nyt vähän yli kuukausi ja sen jälkeen olenkin ollut enemmän tai vähemmän lomalla. Ehkäpä juuri siksi tämä on tuntunut parhaalta kesältä aikoihin. Osaa taas arvostaa pikkujuttuja niin hurjan paljon enemmän <3 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *