SYKSYN SOUNDIT: IISA – KUKAAN EI OO KENENKÄÄN
Syksyn soundit-postaussarjassa esittelen mun syksyisiä suosikkilevyjä. Postaussarjan toisessa osassa ajattelin kertoa yhdestä mun kaikkien aikojen suosikkilevystä, Iisan Kukaan ei oo kenenkään-albumista.
Kukaan ei oo kenenkään sopii niin täydellisesti syksyyn. Se vetoaa muhun herkkyydellään, melankolisuudellaan ja upeilla sanotuksillaan. Se on haikea ja sydänsuruinen mutta samalla toiveikas. Oon kuunnellut tän levyn läpi varmaan satoja kertoja ja osaan sen ihan ulkoa. Oon kuunnellut levyä kävelyillä pimeinä iltoina ja hetkinä kun oon tuntenut oloni kaihoisaksi ja ollut epävarma tulevaisuudesta. Mutta toisaalta saatan laittaa levyn soimaan kun tunnen oloni onnelliseksi ja tunteelliseksi.
mä olen hengissä vieläkin, ja kun kuljen päästä päähän siltaa, ei kukaan mua huomaa. eikä päät käänny tuijottamaan vaikka oon kauhuissaan, oon kuin villieläin vailla suojaa
Muutaman vuoden aikana oon nähnyt Iisan livenä melkein kymmenen kertaa ja hän on vaan jotenkin ihan taianomainen laulaja ja muutenkin tosi inspiroiva tyyppi. Yhdeltä keikalta nappasin mukaan tuon levyn kansikuvajulisteen, täytyykin etsiä se jostain muuton jäljiltä ja laittaa takaisin seinälle!
Lue myös: Syksyn soundit: Olavi Uusivirta – Skorpioni
SEURAA: