Tag: temperamentti

Otsikon ahdistuksen parahti ilmoille neiti kymmenen vee. Ymmärrän, että hänellä on ollut haasteita herätyskellojen parissa. Pupuherätyskellosta putosi korvien jälkeen viisarit ja digitaalinen olikin rasittavan analogisesti säädettävä. Nykyisessä herätyskellossa ei ole kuin yksi vika. Neiti kymppivee ei herää siihen aamuisin. Minä ja isoveljensä kyllä kuulemme tuon rytmikkään piipityksen alakertaan saakka. Tietääkö kaikki sen TITITIDI TITITIDI, joka […]

Onneksi on olemassa Facebook-muistot. Pääsin takaisin kolmen vuoden taakse tilanteeseen, jossa olen laittanut yksin neljä mukulaamme nukkumaan. Voi herramunjee, mitä settiä. Lue itse. Kommentoin sen jälkeen, miten homma menee nykyään. ”Nykyajan ”so called” suurperheen äidin elämää Pitkästä aikaa yksinäinen ilta ja yö ilman isämiestä. Ahdisti jo valmiiksi. Ei se puolison ikävä vaan ahdistus siitä, kun […]

Olen viime aikoina jälleen kerran ihmetellyt sitä, miten erilaiset neljän lapsemme temperamentit ovat. Teinari, joka muuten on juuri ohittanut pituuskasvussa äitinsä, on sangen rauhallinen ja hötkyilemätön sekä tarkka ja pedantti. Neiti 10 vee on vauhdikas, räiskyvä, boheemi Hulda Huoleton ja supersosiaalinen seikkailija. He ovat kuin yö ja päivä. Herra viisveetä ei saa halata, pussata tai […]

Jokainen takuulla tietää sen tunteen, kun oma osaaminen ei vaan riitä. Vanhemmat taitavat tietää sen kädettömän olotilan lapsen kasvatuksessa eteen tulleen yllättävän ongelman edessä. Soitanko omalle äidilleni vai suoraan manaajalle? Mitä hittoa nyt? En minä ollut tuollainen. Vai olinko? Nostan käden pystyyn. Täällä on tämä tilanne. En tiedä, mitä tehdä kolmevuotiaan kanssa. Alla oleva meemi […]

Meillä on neljä lasta. Jokainen heistä on oma uniikki yksilönsä. Lasten erilaisuus on joskus hämmentävää. Miten he voivatkaan olla niin erilaisia, vaikka kaikki ovat ”samoista aineista valmistettu”! Eniten hämmentää temperamentti. Meillä on kolme rauhallista lasta ja sitten on se yksi… Tästä sain taas eilen tuta, kun hän, kaikista räjähdysherkin muksuni, oli kilahtanut kunnolla lapsenvahdille. Tietenkään […]

Tänään meillä oli ruuaksi kaikki viikolta jääneet jämäsafkat. Epämääräisellä aterialla tyttäreni pohti ääneen päivän tulevia puuhiaan. Ehkä hän kävisi kioskilla kaverinsa kanssa. Siitä luontevasti tytär loikkasi seuraavaan ajatukseen: ”Onneksi mulla on kiva isoveli!” Lusikkani pysähtyi suun ja lautasen puoliväliin. Sydämeni jätti lyönnin väliin. Kerroin, miten kauniisti tuo oli sanottu. Tytär kertoi huomanneensa, miten joidenkin kaverien […]