Erityisherkän elämää

Viime vuosina erityisherkkyydestä on puhuttu paljon ja siitä on jopa tullut jonkinlainen ”muoti-ilmiö”. Tuntuu, että vähintään joka toinen kertoo olevansa erityisherkkä. Erityisherkkyys ei ole sairaus vaan ominaisuus. Erityisherkkyys ei tarkoita pelkästään sitä, että liikuttuu helposti tai kokee asioita voimakkaasti tunteiden tasolla. Erityisherkkyyteen liittyy autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkä reagointi. Aistihavainnot ovat myös voimakkaita hermoston herkän reagoinnin takia. Aistit itsessään eivät ole parempia kuin muilla, mutta erityisherkkä havaitsee ne tarkemmin. Erityisherkkyyden osa-alueet voidaan jakaa neljään osaan, joita ovat syvällinen tiedon prosessointi, kuormittumisalttius, vahva eläytymiskyky ja tarkka havannointikyky. Millaista on olla erityisherkkä? Yritän valaista asiaa oman kokemukseni pohjalta. En pidä suomenkielisestä termistä erityisherkkä, koska se on mielestäni harhaanjohtava. En ole ”herkkänahkainen” tai tunteiltani ailahtelevainen, vaan erityisen tarkkaavainen.

D – Depth of processing (syvällinen tiedon prosessointi) Erityisherkkä ihminen käsittelee havaintoja ja tietoa syvällisesti. Hän miettii eri vaihtoehtoja, vertaa tietoa aiempaan tietoon tai kokemuksiin ja yhdistää ulkoiset ja sisäiset havainnot kokonaisuudeksi. Olen joskus sanonut, että aivoni ovat yliaktiiviset tai yliajattelevat. Joskus tuntuu, että en saa sisäistä höpöttäjääni millään hiljaiseksi, vaan aivoni raksuttavat ja prosessoivat koko ajan ympäristön tapahtumia tai oppimaani uutta asiaa. Jos esimerkiksi luen jonkin kirjan, jossa on minulle uutta asiaa, yhdistelen tietoa mielessäni aiemmin opittuun, omiin kokemuksiini ja mietin käytännön sovelluksia aiheesta. Saatan pohdiskella lukemaani useiden päivien ajan. Monesti toivon, että saisin aivoni hetkeksi off-tilaan. Olen löytänyt siihen onneksi keinoja. Esimerkiksi metsässä saa hyvin mielen rauhoitettua. Siellä ei ole ylimääräisiä tai keinotekoisia ärsykkeitä. Kirjoitin aiheesta aiemmin blogissani täällä.

O – Overarousability (kuormittumisalttius) Erityisherkkä ihminen stressaantuu liiallisesta aistimus- tai tietomäärästä. Monipuolinen, intensiivinen tai pitkäkestoinen tapahtuma voi viedä hänen voimansa, jotka palautuvat lepäämällä, rajaamalla aistimuksia tai poistumalla tilanteesta. Minulla tämä näkyy siten, että en viihdy kauaa paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, melua ja kirkkaita valoja. Ostoskeskuksessa tai messuilla jaksan yleensä olla maksimissaan pari tuntia. Sen jälkeen on olo kuin olisi tehnyt pitkän työpäivän. Kaikki energia on käytetty. Huomaan myös ahdistuvani helposti näissä tilanteissa. Se tuntuu fyysisinä oireina, kuten sykkeen nousuna, otsalle voi nousta kylmä hiki ja ärsyynnyn helposti. Haluan pois tilanteesta. Pystyn kuitenkin hallitsemaan ahdistustani eikä se ole koskaan mennyt paniikin puolelle. Huomaan silti, kuinka kehoni on ylivirittyneessä tilassa. On sellainen ”taistele tai pakene”-tila kehossa. Tämän vuoksi asun maalla enkä kaupungissa. Kaupungissa on liikaa meteliä ja ihmisiä ympärillä. Se tuntuu ympärillä kaaokselta, josta on yritettävä selvitä hengissä. Tuntuu, että minulta puuttuu jonkinlainen suodatin ja imen itseeni kaiken ympärillä tapahtuvan.

E – Emotional intensity (vahva eläytymiskyky) Erityisherkän ihmisen tunteet ja tuntemukset voivat olla voimakkaita. Hänellä on kyky liikuttua, vaikuttua ja asettua toisen asemaan helposti. Aistin helposti muiden tunteita ja tunnistan epäaitouden. Huomaan, jos ihminen ei pidä minusta tai ei viihdy tilanteessa, jossa on, vaikka hän sanallisesti antaisi ymmärtää muuta. Aistin ennen kaikkea negatiivisia tunteita todella voimakkaasti ja huomaan, jos ihmisten välille on syntymäisillään ristiriitatilanne. Ennakoin näitä tilanteita tarkasti ja yritän sovitella. Myös musiikki vaikuttaa minuun voimakkaasti.

S – Sensory sensitivity (tarkka havainnointikyky) Erityisherkän ihmisen aistihavainnot ovat hienovaraisia. Hän tarkkailee sekä ympäristöään että sisäisiä kokemuksiaan, ja tekee niistä tarkkoja havaintoja. Aistiherkkyys ilmenee minulla kaikkien astien kohdalla. Tuntoaistini on todella herkkä reagoimaan. En esimerkiksi voi laittaa pesusta tullutta sukkaa ”väärään” jalkaan, koska se tuntuu pahalle. Joka vaatteesta on myös poistettava pesulappu, koska se alkaa päivän mittaan tuntua niin häiritsevältä, että ei pysty keskittymään muuhun kuin siihen tunteeseen. Kerran talvella laitoin päälleni korkeakauluksisen neulemekon ja se osoittautui pahaksi virheeksi. Ennen puolta päivää olo oli niin tukala, että teki mieli riisua koko mekko pois kesken päivän ja suunnittelin jopa käyväni nopeasti kaupassa ostamassa tilalle jotain muuta vaatetta, jolla voisin olla loppupäivän. Olo oli kertakaikkisen ahdistava. Myös hiusten sähköistyminen tuntuu niin kamalalta, että sitä tunnetta on vaikea sietää. Se ei ole vain sitä, että hiukset leijuu ilmassa hassunnäköisesti, vaan sen sähköisyyden tuntee ja se tunne on äärimmäisen epämiellyttävä. Hajuaistini reagoi myös voimakkaasti. Asuin muutaman vuoden paikkakunnalla, jossa oli paperitehdas. Haistoin sen hajun koko ajan eikä siihen tottunut. Haistan myös heti sisään astuttuani, jos talossa on homehtunut sitrushedelmä. Kauppojen tuoksukynttilä- tai parfyymiosastoilla voin pahoin. Myös joskus julkisissa kulkuvälineissä olo on tukala, kun tuntuu, että jotkut ovat kaataneet päällensä koko hajuvesipullon. Mainitsin jo aiemmin kovasta metelistä ja kuinka se häiritsee. Kovalla oleva musiikki ei niin paljoa häiritse kuin sellainen yleinen meteli, joka syntyy esimerkiksi isossa ihmisjoukossa, kun kaikki puhuvat. Tuntuu, ettei kuule omia ajatuksiaan. En pysty keskittymään keskusteluun, koska huomioni herpaantuu ja alan seurailla ympärillä olevien keskusteluja. Väsyn myös herkästi kovassa metelissä.

Erityisherkkyys voi olla kuormittavaa, mutta näiden piirteiden tunnistaminen ja itsetuntemus auttavat kuormituksen hallinnassa. En vaihtaisi osaani, koska koen herkkyyden vahvuutena. Olen erityisen tarkkaavainen, analyyttinen, pohdiskeleva ja arvostan kokemuksia. Eläimet ovat luonnostaan erityisherkkiä. Ihmisellä tämä ominaisuus on lakannut olemasta vallitseva, koska ihmisen ei tarvitse elää pelkästään vaistojensa varassa ja olla koko ajan valmiina taisteluun. Olen aina tullut toimeen hyvin eläinten kanssa. Rakastan niissä sitä äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja kykyä tuntea, milloin on turvassa ja milloin on oltava varuillaan. Eläimet myös vaistoavat toistensa ja ihmisen tunnetiloja. Olen aina tuntenut eläinten kanssa ollessani syvää yhteyttä ja rauhaa. Niiden kanssa ollessa ei tarvitse olla tuntosarvet pystyssä ja tarkkailla tunnetiloja. Ne ovat aina aitoja.

Lähde:

https://www.erityisherkat.fi/