5 x KIRJASUOSITUS VUODELTA 2018

vuoden-2018-kirjat-sundayblondie-1-2.jpg

 

Iloista uutta vuotta 2019!

Otin joulukuussa lomaa blogista ja keskityin rentoutumiseen: perheeseen, ystäviin, lukemiseen. Voi, miten ihanaa olikaan painautua sohvannurkkaan hyvän kirjan kanssa ja unohtua pariksi tunniksi muihin maailmoihin.

Toinen syy hiljaisuuteen on se, ettei minulla ole ollut paljon kirjoitettavaa. Ja jos jotakin inhoan, niin turhaa lätinää. Pyrin noudattamaan kirjoittamisessa yksinkertaista ohjenuoraa: älä kirjoita mitään paskaa. Se kun on äärimmäisen epäkiinnostavaa niin itselleni kuin niille, jotka tätä blogia lukevat.

Vähitellen kirjoitushimo alkoi nostaa päätään, kun koin, että haluan sanoa muutaman sanan itselleni rakkaasta aiheesta: kirjoista ja kirjoittamisesta.

Vuonna 2018 luin 20 kirjaa. Se on omasta mielestäni melko vähän, mutta monelle muulle paljon. Tärkeintä on kuitenkin, että luin: lukeminen kun on mielestäni yksi parhaimmista tavoista kehittää kielellistä ilmaisua, avartaa maailmankuvaa, oppia itsestään ja inspiroitua. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovat hyviä lukijoita, mutta kaikille meistä hyvä lukutaito ei ole itsestäänselvyys: Pisan mukaan suomalaisesta peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6000 nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että he eivät selviydy edes arkisista tilanteista. Lukemisen lisäksi myös kirjoittaminen on monelle vaikeaa.

Kun olin pieni, vanhempani lukivat minulle ahkerasti. Ensimmäisen Harry Potterin luin yhdessä isäni kanssa, mutta sen jälkeen istuin tiiviisti nenä kiinni kirjassa ja luin kirjoja yksinäni. Olin kaikkiruokainen: minulle kelpasivat niin Aku Ankka, Alcottin Pikkunaisia kuin Sweet Valley High -kirjasarja. Olen äärimmäisen kiitollinen vanhemmilleni siitä, että meillä on aina luettu paljon, ja luetaan edelleen. Toivon, että jonakin päivänä voin siirtää lukemisen ilon myös omille lapsilleni.

No mutta, takaisin tähän hetkeen ja viime vuoden kirjoihin. En viitsi nostaa kaikkia lukemiani kirjoja korokkeelle, mutta muutama täytyy sentään mainita. Nämä viisi olivat viime vuonna lukemistani kirjoista vaikuttavimpia, ja siksi suosittelen niitä myös sinulle:

 

vuoden-2018-kirjat-sundayblondie-2-2.jpg

 

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina

Napoli-kirjasarjan neljäs ja viimeinen osa pitää otteessaan loppuun asti. Italialaisen Elena Grecon elämään sukeltavat kirjat kuvaavat elämää Napolissa yhteiskunnallisen kuohunnan keskellä, mutta ennen kaikkea ystävyyden monimutkaisia säikeitä. Elenan elämä on täynnä surua, iloa, kipua, oman itsensä ja ystävyyden rajojen etsintää. Turhauttavinta ja samaan aikaan lohduttavinta kirjoja lukiessa lienee oivallus, ettei ihminen tule koskaan valmiiksi, ja siksi itsensä kannattaa hyväksyä sellaisenaan virheineen päivineen. Maailmansuosioon nousseesta kirjasarjasta tehtiin myös televisiosarja My Brilliant Friend, joka on nyt nähtävissä HBO:lla.

Marja Kihlström: Iso O  Matkaopas huipulle

En ole koskaan aikaisemmin lukenut kirjaa, jossa pääosassa olisi seksi tai naisen seksuaalisuus. Oli siis jo aikakin! Marja Kihlströmin Iso O olisi hyvä luetuttaa jokaisella teini-ikäisellä, parikymppisellä, kolmekymppisellä, keski-ikäisellä ja vanhemmalla naisella, kuten myös miehellä. Iso O ei tajoa suuria oivalluksia tai mullistuksia naisen seksuaalisuudesta, mutta kirja antaa hyvän muistutuksen siitä, että omasta nautinnosta kannattaa pitää huolta ja seksuaalista nautintoa myös saa, suorastaan pitää, pyytää. Kirja myös muistuttaa, että seksi ei ole läheskään aina täydellistä, oma seksuaalisuus muuttuu jatkuvasti eikä seksuaalisuus katoa iän myötä mihinkään. Kirjan loppupuolelta löytyy oma osionsa kumppanin luettavaksi. Satuin voittamaan tämän kirjan, kuinka sopivasti sattuikaan, Nonsense-podcastin Instagram-kilpailusta. Kiitos siis Alexa ja Linda tästä tärkeästä kirjasta!

Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin

Jumalat juhlivat öisin on vuonna 1992 ilmestynyt Donna Tarttin esikoisteos, mutta se jaksaa ihastuttaa lukijoita yhä tänäkin päivänä. Tämän kirjan kielellinen ilmaisu (ja hieno suomennos) on omaa luokkaansa. Hitaasti käyntiin lähtevä tarina elämännälkäisistä opiskelijoista vie nopeasti mennessään, ja tapahtumat alkavat piirtyä elokuvamaisina silmien eteen. Kaikki vaikuttaa päällisin puolin täydelliseltä, kunnes yksi ystävyksistä murhataan ja ryhmädynamiikka muutuu lopullisesti. Monisatasivuinen jännityskirja ei ole helpoimmasta päästä, mutta kun vauhtiin pääsee, ei kirjaa tekisi mieli laskea käsistään.

 

vuoden-2018-kirjat-sundayblondie-4-2.jpg

 

Aki Hintsa: Voittamisen anatomia

Ihmettelin jo vuosi sitten, miksi kaikki kohkaavat tästä yhdestä miehestä ja hänen kirjastaan, joka julkaistiin jo muutama vuosi sitten. Kuka oikein oli edesmennyt Aki Hintsa? Ja miksi hänen ajatuksiaan niin kovasti arvostetaan? Miten ne liittyvät voittamiseen? Kirjan luettuani sain vastauksen kysymyksiini. Voittamisen anatomian myötä kiinnostuin Kimi Räikkösestä, aloin ihailla Haile Gebrselassieta ja kiinnitin huomiota siihen, kuinka paljon kävelen päivittäin. Ymmärsin, että elämä on lopulta hyvin yksinkertaista, mutta me ihmiset teemme siitä monesti kovin vaikeaselkoista. Hintsa muistuttaa kirjassaan elämän perusarvoista, mutta näyttää, ettei opettaja itsekään ole aina täydellinen. Kun kirjan on lukenut, tuntee surua siitä, että niin upea mies menehtyi syöpään – mutta toisaalta tuntee iloa siitä, että hän ehti jakaa tärkeät elämänoppinsa ja ajatuksensa meille.

Gillian Flynn: Gone Girl

En ole koskaan välittänyt dekkareista Agatha Christietä lukuunottamatta, mutta Gillian Flynnin kirjat luovat poikkeuksen kaavaan. Ne sisältävät yleensä mutkikkaita ihmiskohtaloita, rakkautta, pelkoa, surua ja ajoittain hyytävää psykologista kauhua. Gone Girl kertoo Nick Dunnesta, jonka vaimo Amy katoaa pariskunnan viidentenä hääpäivänä. Nick päätyy pääepäillyksi vaimonsa murhasta – mutta totuus huomattavasti monimutkaisempi kuin odottaa saattaa. Gone Girl nousi nopeasti menestyskirjaksi, jonka osti 3 miljoonaa amerikkalaista ja josta on tehty myös elokuva.

Uudelle vuodellekin riittää valtavasti kiinnostavaa luettavaa – joulupukki toi mukanaan Michelle Obaman elämäkerran, Haruki Murakamin tiiliskivimäisen Komtuurin surman ja Jenny Offillin Syvien pohdintojen jaoston. Tämän lisäksi kirjapinossani odottavat Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu ja Donna Tarttin Pieni ystävä. Ensimmäisenä lukuun pääsi Michellen Becoming, joka on saanut minut innostumaan aiemmin välttelemistäni elämäkerroista. Olisi hauskaa kuulla, minkälaisia kirjoja teidän hyllystänne löytyy tulevalle lukuvuodelle!

 

lue myös:

books i read 2015 – 5+1 hauskaa naiskirjailijan teosta

mistä unelmoin?

syksyn hyvän olon suosikit

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

Hyvinvointi Mieli Kirjat Ajattelin tänään

100% LUONNOLLISET KYNTTILÄT

kaarnaliving-rypsioljyvahakynttila-kookosvahakynttila-woodlot-1.jpg

* yhteistyössä Kaarna Livingin kanssa

Kynttiläkausi on parhaimmillaan, ja meilläkin kynttilät palavat kotona etenkin viikonloppuisin.

Olen aina polttanut kynttilöitä varsin huoletta enkä ole osannut ahdistua niihin liittyvistä mahdollisista ympäristöhaitoista. Olen kuitenkin halunnut panostaa laadukkaisiin kynttilöihin halpatuotannon sijaan. Tuoksukynttilöissä suosikkejani ovat ByredoSkandinavisk ja Woodlot. Niin ihania kuin kynttilät ovatkin, poltan yleensä kerrallaan joko yhtä tuoksukynttilää tai neljää tuikkukynttilää.

On kuitenkin selvää, etteivät kynttilät katoa noin vain mihinkään. Kynttilöiden valmistuksessa käytetty vaha on yleensä parafiinia tai steariinia. Parafiini syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, eli se valmistetaan uusiutumattomista luonnonvaroista. Steariinia valmistettiin aiemmin eläinrasvoista, mutta nykyisin sen valmistuksessa käytetään yleensä kasviöljyä kuten palmuöljyä.

Pakkauksen, materiaalien ja kuljetuksen lisäksi kynttilän ekologisessa jalanjäljessä painavat myös siitä lähevät päästöt. Ylen muutama vuosi sitten haastatteleman asiantuntijan mukaan usean sisällä samanaikaisesti poltetun kynttilän pienhiukkasmäärä vastaa passiivista tupakointia. Mitä enemmän kynttilä savuttaa, sitä epäterveellisempää huoneilmasta tulee. Jos kynttilästä lähtee mustaa savua, se tuottaa myös nokihiukkasia, kaasumaisia yhdisteitä ja pah-yhdisteitä. Pienhiukkaset voivat aiheuttaa ärsytystä kurkunpäässä, ahdistaa hengitysteitä ja aiheuttaa nuhaa. Päästöt riippuvat kynttilän raaka-aineista. Pinnoitetusta kynttilästä lähtee päästöjä eri lailla kuin puhtaasta kynttiläpinnasta.

Suomessa raaka-aineet ovat tarkasti määriteltyjä, eli kynttilöihin ei pitäisi päätyä mitä tahansa raaka-aineita. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan sisäkynttilöiden pitää täyttää kuluttajaturvallisuuslain vaatimukset: ne eivät saa aiheuttaa vaaraa kuluttajien terveydelle tai omaisuudelle. Sisäkynttilöistä saa vapautua huoneilmaan vain rajallinen määrä nokea.

kaarnaliving-rypsioljyvahakynttila-kookosvahakynttila-woodlot-2.jpgkaarnaliving-rypsioljyvahakynttila-kookosvahakynttila-woodlot-4.jpgKirjoitin Woodlotista vuoden alussa, kun tutustuin ensimmäistä kertaa brändiin. Woodlot on kanadalainen tuoksuvalmistaja, jonka valikoimasta löytyy erilaisia tuoksuja niin kotiin, keholle kuin mielelle: kylpy- ja vartalotuotteita, saippuaa, suihkeita, eteerisiä öljyjä, voiteita, suitsukkeita ja kynttilöitä. Kaikki tuotteet on valmistettu 100% luonnollisista raaka-aineista. Woodlotin ekologiset kynttilät valetaan käsin uusiutuvasta luomukookosvahasta. Kauniin lasipurkin voi kierrättää tai käyttää uudelleen muiden kynttilöiden alusastiana – tai miksei vaikka juomalasina.

Ihastuin ikihyviksi Woodlotin erilaisiin tuoksuihin, joista on tullut kuluneen vuoden aikana itselleni entistäkin tärkeämpiä rentoutumisessa. Woodlotin tuoksut ovat etenkin tuoksukynttilöissä melko voimakkaita, mutta itse pidän niistä, sillä tuoksut ovat luonnollisia eivätkä keinotekoisen pistäviä. Kaarna Livingin verkkokaupasta löytyy kattava valikoima Woodlotin tuoksukynttilöitä. Cinder-tuoksukynttilä on mitä täydellisin syksyyn ja joulunaikaan – kahden puuvillasydämen ansiosta kynttilä palaa isolla liekillää. Paloaika on noin 60 tuntia.

Woodlotin kynttilöissäkin on yksi miinus: kookosvaha, jonka kookokset täytyy noutaa kaukaa, ja Kanadasta Suomeen tuotavat tuotteet. Vaikka tavaran liikkuminen ympäri maailmaa on nykyisin arkipäivää, olisi lähituotanto aina ympäristön kannalta parempi valinta.

Siksi kiinnostuinkin rypsiöljyvahakynttilöistä, joita sain Kaarna Livingiltä testiini. Rypsiöljy on ekologinen ja luonnollinen vaihtoehto steariini- ja parafiinikynttilöille. Se palaa hajuttomasti, puhtaasti ja sopii myös vegaaneille. Kaarna Livingin myymät rypsiöljyvahakynttilät valmistetaan Saksassa paikallisesta, GMO-vapaasta rypsiöljystä pienentäen näin tuotannon hiilijalanjälkeä. Kynttilöissä ei ole käytetty siis mitään muuta kuin rypsiöljyä ja puuvillalankaa! Pienten lämpökynttilöiden paloaika on 3–4 tuntia, pöytäkynttilöiden noin 15 tuntia.

Kookosvaha-, rypsiöljyvaha- ja mehiläisvahakynttilöiden lisäksi luonnollinen valinta on soijavahakynttilä. Soijavahakynttilän jalanjälkeä painavat kuitenkin kookosten tapaan kaukaa tuotava raaka-aine ja epävarmuus soijan alkuperästä. Mikäli valitset soijavahakynttilän, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko kynttilässä käytetty soija GMO-vapaata vai ei.

kaarnaliving-rypsioljyvahakynttila-kookosvahakynttila-woodlot-3.jpgkaarnaliving-rypsioljyvahakynttila-kookosvahakynttila-woodlot-5.jpglue myös:

vastuullisen suklaanystävän valinta

soma bottle – lasinen juomapullo

6 tärkeää dokumenttia, jotka kannattaa katsoa

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

Muoti Sisustus Mieli Trendit