5 x KIRJASUOSITUS VUODELTA 2018
Iloista uutta vuotta 2019!
Otin joulukuussa lomaa blogista ja keskityin rentoutumiseen: perheeseen, ystäviin, lukemiseen. Voi, miten ihanaa olikaan painautua sohvannurkkaan hyvän kirjan kanssa ja unohtua pariksi tunniksi muihin maailmoihin.
Toinen syy hiljaisuuteen on se, ettei minulla ole ollut paljon kirjoitettavaa. Ja jos jotakin inhoan, niin turhaa lätinää. Pyrin noudattamaan kirjoittamisessa yksinkertaista ohjenuoraa: älä kirjoita mitään paskaa. Se kun on äärimmäisen epäkiinnostavaa niin itselleni kuin niille, jotka tätä blogia lukevat.
Vähitellen kirjoitushimo alkoi nostaa päätään, kun koin, että haluan sanoa muutaman sanan itselleni rakkaasta aiheesta: kirjoista ja kirjoittamisesta.
Vuonna 2018 luin 20 kirjaa. Se on omasta mielestäni melko vähän, mutta monelle muulle paljon. Tärkeintä on kuitenkin, että luin: lukeminen kun on mielestäni yksi parhaimmista tavoista kehittää kielellistä ilmaisua, avartaa maailmankuvaa, oppia itsestään ja inspiroitua. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovat hyviä lukijoita, mutta kaikille meistä hyvä lukutaito ei ole itsestäänselvyys: Pisan mukaan suomalaisesta peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6000 nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että he eivät selviydy edes arkisista tilanteista. Lukemisen lisäksi myös kirjoittaminen on monelle vaikeaa.
Kun olin pieni, vanhempani lukivat minulle ahkerasti. Ensimmäisen Harry Potterin luin yhdessä isäni kanssa, mutta sen jälkeen istuin tiiviisti nenä kiinni kirjassa ja luin kirjoja yksinäni. Olin kaikkiruokainen: minulle kelpasivat niin Aku Ankka, Alcottin Pikkunaisia kuin Sweet Valley High -kirjasarja. Olen äärimmäisen kiitollinen vanhemmilleni siitä, että meillä on aina luettu paljon, ja luetaan edelleen. Toivon, että jonakin päivänä voin siirtää lukemisen ilon myös omille lapsilleni.
No mutta, takaisin tähän hetkeen ja viime vuoden kirjoihin. En viitsi nostaa kaikkia lukemiani kirjoja korokkeelle, mutta muutama täytyy sentään mainita. Nämä viisi olivat viime vuonna lukemistani kirjoista vaikuttavimpia, ja siksi suosittelen niitä myös sinulle:
Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina
Napoli-kirjasarjan neljäs ja viimeinen osa pitää otteessaan loppuun asti. Italialaisen Elena Grecon elämään sukeltavat kirjat kuvaavat elämää Napolissa yhteiskunnallisen kuohunnan keskellä, mutta ennen kaikkea ystävyyden monimutkaisia säikeitä. Elenan elämä on täynnä surua, iloa, kipua, oman itsensä ja ystävyyden rajojen etsintää. Turhauttavinta ja samaan aikaan lohduttavinta kirjoja lukiessa lienee oivallus, ettei ihminen tule koskaan valmiiksi, ja siksi itsensä kannattaa hyväksyä sellaisenaan virheineen päivineen. Maailmansuosioon nousseesta kirjasarjasta tehtiin myös televisiosarja My Brilliant Friend, joka on nyt nähtävissä HBO:lla.
Marja Kihlström: Iso O – Matkaopas huipulle
En ole koskaan aikaisemmin lukenut kirjaa, jossa pääosassa olisi seksi tai naisen seksuaalisuus. Oli siis jo aikakin! Marja Kihlströmin Iso O olisi hyvä luetuttaa jokaisella teini-ikäisellä, parikymppisellä, kolmekymppisellä, keski-ikäisellä ja vanhemmalla naisella, kuten myös miehellä. Iso O ei tajoa suuria oivalluksia tai mullistuksia naisen seksuaalisuudesta, mutta kirja antaa hyvän muistutuksen siitä, että omasta nautinnosta kannattaa pitää huolta ja seksuaalista nautintoa myös saa, suorastaan pitää, pyytää. Kirja myös muistuttaa, että seksi ei ole läheskään aina täydellistä, oma seksuaalisuus muuttuu jatkuvasti eikä seksuaalisuus katoa iän myötä mihinkään. Kirjan loppupuolelta löytyy oma osionsa kumppanin luettavaksi. Satuin voittamaan tämän kirjan, kuinka sopivasti sattuikaan, Nonsense-podcastin Instagram-kilpailusta. Kiitos siis Alexa ja Linda tästä tärkeästä kirjasta!
Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
Jumalat juhlivat öisin on vuonna 1992 ilmestynyt Donna Tarttin esikoisteos, mutta se jaksaa ihastuttaa lukijoita yhä tänäkin päivänä. Tämän kirjan kielellinen ilmaisu (ja hieno suomennos) on omaa luokkaansa. Hitaasti käyntiin lähtevä tarina elämännälkäisistä opiskelijoista vie nopeasti mennessään, ja tapahtumat alkavat piirtyä elokuvamaisina silmien eteen. Kaikki vaikuttaa päällisin puolin täydelliseltä, kunnes yksi ystävyksistä murhataan ja ryhmädynamiikka muutuu lopullisesti. Monisatasivuinen jännityskirja ei ole helpoimmasta päästä, mutta kun vauhtiin pääsee, ei kirjaa tekisi mieli laskea käsistään.
Aki Hintsa: Voittamisen anatomia
Ihmettelin jo vuosi sitten, miksi kaikki kohkaavat tästä yhdestä miehestä ja hänen kirjastaan, joka julkaistiin jo muutama vuosi sitten. Kuka oikein oli edesmennyt Aki Hintsa? Ja miksi hänen ajatuksiaan niin kovasti arvostetaan? Miten ne liittyvät voittamiseen? Kirjan luettuani sain vastauksen kysymyksiini. Voittamisen anatomian myötä kiinnostuin Kimi Räikkösestä, aloin ihailla Haile Gebrselassieta ja kiinnitin huomiota siihen, kuinka paljon kävelen päivittäin. Ymmärsin, että elämä on lopulta hyvin yksinkertaista, mutta me ihmiset teemme siitä monesti kovin vaikeaselkoista. Hintsa muistuttaa kirjassaan elämän perusarvoista, mutta näyttää, ettei opettaja itsekään ole aina täydellinen. Kun kirjan on lukenut, tuntee surua siitä, että niin upea mies menehtyi syöpään – mutta toisaalta tuntee iloa siitä, että hän ehti jakaa tärkeät elämänoppinsa ja ajatuksensa meille.
Gillian Flynn: Gone Girl
En ole koskaan välittänyt dekkareista Agatha Christietä lukuunottamatta, mutta Gillian Flynnin kirjat luovat poikkeuksen kaavaan. Ne sisältävät yleensä mutkikkaita ihmiskohtaloita, rakkautta, pelkoa, surua ja ajoittain hyytävää psykologista kauhua. Gone Girl kertoo Nick Dunnesta, jonka vaimo Amy katoaa pariskunnan viidentenä hääpäivänä. Nick päätyy pääepäillyksi vaimonsa murhasta – mutta totuus huomattavasti monimutkaisempi kuin odottaa saattaa. Gone Girl nousi nopeasti menestyskirjaksi, jonka osti 3 miljoonaa amerikkalaista ja josta on tehty myös elokuva.
Uudelle vuodellekin riittää valtavasti kiinnostavaa luettavaa – joulupukki toi mukanaan Michelle Obaman elämäkerran, Haruki Murakamin tiiliskivimäisen Komtuurin surman ja Jenny Offillin Syvien pohdintojen jaoston. Tämän lisäksi kirjapinossani odottavat Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu ja Donna Tarttin Pieni ystävä. Ensimmäisenä lukuun pääsi Michellen Becoming, joka on saanut minut innostumaan aiemmin välttelemistäni elämäkerroista. Olisi hauskaa kuulla, minkälaisia kirjoja teidän hyllystänne löytyy tulevalle lukuvuodelle!
lue myös:
lue myös: