PIRISTYSTÄ PIMEÄÄN VUODENAIKAAN

Voi luoja, miten pimeä kuukausi tämä onkaan, mietin eilen käydessäni iltakävelyllä. Katulamput hohkasivat keltaista valoaan hiekkatielle, jota ympäröivät puut tuntuivat hukkuvan täydellisesti ympäröivään pimeyteen. Kello oli vasta vähän yli viisi, mutta tuntui, kuin olisi ollut yö.

Marraskuu on harvan suomalaisen lempikuukausi. Jotenkin tämän kuukauden mukanaan tuoma pimeys tuntuu loputtomalta: aamulla töihin mennessä on pimeää, päivällä töissä ollessa on hämärää, illalla töistä lähtiessä on taas pimeää. Kevät ja valo tuntuvat olevan vielä niin kovin kaukana.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa, etten ole koskaan kokenut kaamosmasennusta. Totta kai pimeys väsyttää tavallista enemmän ja illat tekisi mieli viettää lähinnä kotona viltin alla. Lievästä nuupahduksesta huolimatta koen olevani oma, iloinen itseni.

Pitkien päivien ollessa pimeimmillään saan iloa näistä asioista:

Podcastit ja äänikirjat. Kuuntelen podcastia tai äänikirjaa aina aamuisin bussissa töihin matkatessani. Mielestäni on ihanaa tuijottaa ikkunasta ulos ja katsella hiljalleen uuteen päivään heräävää maisemaa. Väsyneinä aamuina painan silmäni vielä hetkeksi kiinni ja annan tarinan virrata kuulokkeista tajuntaani.

Kirjat ja lehdet. Kotona ollessa on mukavaa rauhoittua lukemaan kirjaa tai selaamaan sisustuslehtiä. Kun hyvän kirjan makuun pääsee, tekee siihen mieli tarttua joka ilta. Viime viikonloppuna hotkaisin kerralla Ulrika Björkstamin omaelämäkerrallisen kirjan Nouse nyt, joka toi perspektiiviä oman elämän murheisiin. Lämmin suositus!

Lenkkeily. Vaikka pimeässä ulkoileminen voi tuntua ajatuksena lannistavalta, virkistää happihyppely mieltä. Olen myös huomannut, että pimeässä käveleminen toisaalta rauhoittaa mieltäni. En ota koskaan lenkille kuulokkeita mukaan, vaan kävelen tai juoksen yksin ajatusteni kanssa. Minulle lenkkeily on meditaatiota, jolloin keskityn tarkkailemaan ympäristöäni ja omia tuntemuksiani.

Tv-sarjat. The Crown, Solsidan, Home Fires… Nyt riittää kivaa katseltavaa! Arkisin emme katso televisiota (itse asiassa meillä ei ole sellaista tällä hetkellä lainkaan), mutta viikonloppuisin tykkäämme katsella rauhassa sarjoja.

Jouluvalot ja kynttilät. Jos pimeys tuntuu ahdistavalta, tuo valoa pimeyteen! Tuikkivat jouluvalot ja -tähdet piristävät niin sisällä kotona kuin kadulla käveleviä ihmisiä.

Raakasuklaa. Kun mieli halajaa pientä makeaa, turvaudun raakasuklaaseen – suosikkini löytyvät Foodinilta. Raakasuklaa on usein niin tymäkkää, että pari palaa riittää, varsinkin, jos suklaa on tummaa. Itse huomaan, että tumma suklaa myös todella virkistää oloa!

Ruoanlaitto. Viime viikonloppuna keitin ison kattilallisen riisipuuroa ja vadelmasoppaa – ja voi vitsit, miten hyvä mieli keittiössä puuhastelusta tulikaan! Kokkailusta tulee hyvä mieli, kun kokee saavansa edes jotakin aikaiseksi pimeydestä huolimatta. Plussaa tässä on itse tuotos, tässä tapauksessa lautasellinen höyryävää riisipuuroa.

Puhelimessa jutustelu. Jos et jaksa liikahtaa kotoa mihinkään, tartu puhelimeen! Puhelu kaukana asuvalle isoäidille, äidille tai ystävälle piristää varmasti molempien mieltä.

Ystävät ja perhe. Heidän höpsöt juttunsa tuovat niin paljon iloa ja piristystä arkeeni – ympäri vuoden, oli pimeää tai ei.

Toinen hyvä ajatus tähän vuodenaikaan löytyy Sarandan blogipostauksesta Saako loppuvuodeksi luovuttaa?: Loppuvuodesta on aivan ok lopettaa turha yrittäminen. Voi antaa itselleen luvan vain olla – koko ajan ei ole pakko pyrkiä eteenpäin ja tekemään sataa asiaa samaan aikaan. Pimeyden keskellä on luontevaa hidastaa tahtia ja hiljentyä jouluun. <3

lue myös:

mistä unelmoin?

vegaaniset suklaaproteiinipallot

8 tapaa helpottaa stressiä

Kuvat: Ani Frei

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

Kommentit (2)
  1. Hahah just tätä tätä postausta lukiessa mietin ja voimaannuin että heei, ehkä loppuvuodeksi ei tarvitsekaan luovuttaa, niin paljon ihania vinkkejä sulta mihin tarttua! 😀 Ja sitten linkitit mun postauksen, hahah. Oot niin suloinen! Ja niin KAUNIS taas näissä kuvissa!! <3

    1. Hahaa! Siinä tulikin käänne, jota et osannut odottaa 😀 Mä niin ihailin sitä sun ajatusta, että loppuvuodesta saakin hellittää! Aina ei ole pakko painaa täysillä menemään, vaan välillä voi hellittää! Se on jotenkin ihanan lohdullinen ajatus. Mun mielestä nämä mun vinkit ja sun ajatuksen yhdistämällä voi nauttia hyvillä mielin pimeästäkin vuodenajasta <3 Ja voi kiitos muru! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *