Lumput lumppuina
Mulla on pari arkiaskaretta, jotka välttäisin jos vain voisin; sipulin kuorinta ja sukkien/sukkahousujen parsiminen. Sipulia joutuu varmaan kaikki kuorimaan jos sitä ruokaansa mielii, mutta kuka teistä jaksaa parsia sukkia may I ask? No, tähän (väärään) asenteeseen liittyen Hesarissa oli tänään oikein ajankohtainen ja ainakin minua (toivottavasti teitäkin) puhutteleva artikkeli laadukkaista vaatemateriaaleista ja kestävästä vaatekulutuksesta. Jutussa muistutettiin, että suomalainen heittää vuosittain pois tekstiilijätettä eli lumppua (tähän olisin laittanut kuvan lumpusta mutta google kuvahaku antaa hakutulokseen vaan kuvan Tuksusta eli Johanna Tukiaisesta..ehhe hee) yhteensä 13 kiloa. Se on 55 miljoonaa kiloa jätteiden seassa. Älytöntä! Jos me kaikki siis parsisimme ne rikkimenneet sukat (ja tietysti korjaisimme rikkimenneet vaatteet noin yleensä) arvelen sillä jo olevan paljon merkitystä tuon määrän vähenemiseen. TAI sitten hankkisimme itsellemme kolme vetolaatikollista sukkia (kuten mun miehellä) jolloin yhden parin käyttövolyymi jäisi pienemmäksi. Näin ollen sukkiin ei ehkä edes muodostuisi niitä reikiä ja niiden käyttöikä pitenisi. Nyt kun mietin, ei mun miehen sukissa niitä reikiä totisesti juurikaan näy! Mitäs luulette, toimisiko tämä kolmen sukkalaatikon teoria? 😉
Tutkailin Hesarin jutusta innostuneena vielä tarkemmin materiaaleja, joita kestävässä vaateshoppailussa kannattaa suosia. Löysin listan ”vihreistä” materiaaleista ja se on seuraavanlainen:
1. Bambu
2. Luomupuuvilla
3. Hamppu
4. Kierrätetty polyesteri
5. Soijakashmir/silkki (Jep, soija on saatu ruoantuotantoprosessissa ylijääneestä soijaproteiinista)
6. Tencel
7. Villa – vielä parempi; luomuvilla
Jos tässä listassa on oikaistavaa / lisättävää, kertokaa ihmeessä! Lähde löytyy täältä. Ja muuten vinkkinä teille jotka ette tiedä mitä tekisitte vaatteille, joita ette enää käytä (mutta ovat kuitenkin vielä käyttökelpoisia) , kirpparin ja muiden secon hand -myynnin sijaan olen itse vienyt aika paljon kamaa vastaanottokeskuksiin joissa vaatepula on jatkuva. Kannattaa kuitenkin ensin laittaa sinne sähköpostia ja kysyä tarvetta.
Ilokseni vielä huomasin, että suosimani imetysvaatemerkki Boob (ruotsalainen merkki) kehottaa vaatteiden pesulapuissa myös hyväntekeväisyyteen ja ekologiseen vaatehuoltoon:
Samalla kuitenkin ko. vaatteen materiaali ei ole mitään mainitsemaltani vihreiden materiaalien listalta. Höh. Huppari on kuitenkin tehty Portugalissa joten EU:n direktiivi-uskovaisena haluan ajatella, että Portugalin tehdas toimii kutakuinkin ympäristölakien ja hyvien ihmisoikeuksien puitteissa.
Tässä vielä infoiskun tasapainoksi meidän eilisiä kuusenkoristeluhetkiä 🙂 Joulu tulee, jee!
p.s Sukanparsijat ilmoittautukoon nyt!
