Taidetta lähiössä – tervetuloa!
Siitä lähtien, kun sain työtilakseni vanhan paperikaupan Helsingin Maunulassa, olen halunnut pitää siellä näyttelyn. Sitä ei vain vuosien varrella ole koskaan tullut, sillä työtilani on aina ollut jonkinsorttisessa prosessissa – täynnä keskeneräisiä teoksia, pigmenttipölyä, tinnerinhajuista kangasroskaa, erittäin tärkeitä kananmunankuoria, hakkuujätettä, likaisia villasukkia ynnä muuta taiteen tekemisessä tuiki tarpeellista sälää. Lisäksi koko ajan on tuntunut, että teoskokonaisuus elää, ei ole vielä valmis, pitäisi saada jonnekin suurempaan tilaan… toisin sanoen olen kehitellyt kaikki mahdolliset tekosyyt sen välttämiseksi, että joku muukin kuin minä voisi nähdä teoksiani edes vähän useammin kuin kerran kahdessa vuodessa. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että on vihdoin aika lunastaa puheeni ”taiteen tuomisesta lähelle ihmistä”. Olen ottanut pienen aikalisän maalaamisesta, kiskaissut itseäni niskasta kiinni ja siivonnut työhuoneeni, ripustanut muutamia maalauksia seinälle ja tehnyt hienon julisteen! Ei siis mitään kalliita ja pelottavia gallerioita kantakaupungissa – tässä Maunulan Alepan ja Pizzataksin välimaastossa on ihan hyvä paikka sekä ihmiselle että kuvataiteelle. Olkoon taide siellä, missä se syntyy, elää ja minne se parhaimmillaan päätyy: ihmisten elämän keskelle.
Siispä tervetuloa teillekin, blogini lukijat – tulkaa ihmeessä poikkeamaan!
