Tag: kuvataide

Olin toista kertaa Ateneumin Rafael Wardi -näyttelyssä. Ensimmäisellä kerralla minulle ennestään melko tuntemattoman taiteilijan näyttely oli voimakas kokemus. Värien tykitys oli niin huikaisevaa, kauneus niin käsittämätöntä, että en pystynyt katsomaan kaikkea, tulin täyteen jo puolivälissä. Piti siis palata. Toisella kerralla ensivaikutelma oli täsmälleen sama kuin ensimmäiselläkin käynnillä: onpa ihme töherryksiä. Ja hetken kuluttua ne imaisivat […]

Saada olla elossa, saada maalata, saada nukkua yönsä rauhassa. Voiko ihminen muuta uudelta vuodelta toivoa? Tai elämältä? Tammikuu on puolessa ja vuosi 2014 on kirkkaan sininen, kuulas, pinnan alaista puhdasta energiaa kupliva. Miten onkin käynyt niin onnellisesti, että tällä kertaa pitkä ja pimeä, yleensä niin arkisen työteliäs lopputalvi herättää pelkästään innostusta? Ruskea 2013 sai jo […]

”On ihmisen oma sisäinen asia, onko jokin kaunista vai ei. Kaunis on tehtävä, sitä minä tarkoitan. Kaunis riippuu ihmisen kantokyvystä, niin painava se on, kuin Kristuslapsi Kristoforoksen hartioilla. Kauneus, usko, rakkaus, positiivisuus, nimiä riittää. Mutta pohjalla on yksi yhtenäinen jakamaton asia…” Runoilija Aila Meriluoto sen sanoi, päiväkirjassaan vuonna 1962. Kaunis, kauneus, ei ole yhtä kuin […]

Kuvataiteilijaksi ryhtyminen ei ole ollut minulle mikään itsestäänselvyys. En ole taiteilijaperheestä, ja vietin vuosia yrittäen sopeutua tekemään elämälläni jotain ”järkevää” ja turvallista. Siitä ei tullut kaunista jälkeä, vaan päädyin miettimään, miksi oikeastaan edes elän – ja oikeastaan vasta taide pelasti minut takaisin elämälle. Siitä huolimatta olen joutunut todella perustelemaan pragmaattiselle suorittajaminälleni, miksi maalaan. Alla olevan […]

Kävelin tiistai-iltana Helsingin Kalliossa ihmeellisessä maisemassa. Sumu oli laskeutunut kaduille, ja hämärtyvässä illassa se vähitellen kietoi kaupunkia sisäänsä. Kävelin Kallion ala-asteen pihan läpi ylämäkeen kohti kirkkokukkulaa, ja katsoessani ylös tajusin jotain outoa. Kallion kirkko oli hävinnyt. Massiivista kirkontornia, jonka piti kohota aivan vieressä, ei näkynyt mailla halmeilla. Jos olisin ollut paikalla ensimmäistä kertaa, ja joku […]