Yksivuotissynttäreihin asti olimme yöimetyskoukussa. Kun päätin lopettaa imetyksen, toistettiin kotona jo aiemmin kokeiltu (ja autuaasti feilattu) tassu-unikoulu. En tiedä, kannattiko, koska nyt olemme sitten tassu-unikouluansassa. Perhepetikään ei enää naperolle kelpaa, kun tarjoilu ei kerran pelaa. Futonillamme on tyypin mielestä aivan liian kuuma ja tylsää. Onneksi sieltä on helppo ottaa ritolat kohti olohuonetta ja lelukoria.

Perheemme yöt summittaisesti nykyisellään:

Ilta. Napero menee nukkumaan n. klo 20.30. Hän nukkuu 1,5 tuntia, joiden aikana isä ja äiti viettävät kahdenkeskistä aikaa (…ehditkö jo elätellä romanttisia mielikuvia? Käytännössä tämä aika on ainoa mahdollisuus tehdä alituiseen kasaantuvia kotitöitä…). Juuri, kun vanhemmat ovat aikeissa sulkea silmänsä ja vetää peiton korviin asti, napero herää. Kokeilemme hetken, nukahtaisiko hän itsekseen, mutta turha toivo, huuto yltyy. Käymme kuiskaten nopean neuvottelun siitä, kummalla on enemmän univelkaa ja/tai aikaisempi aamu. Toinen vanhemmista petaa itselleen makuusijan patjalle pinnasängyn viereen. Napero huutaa vielä hetken aikaa, sitten sulkee jälleen silmänsä, vetää vanhemman käden olkapäätä myöten pinnasängyn sisäpuolelle ja uuvahtaa. Naperolla on oikein hyvä olla. Vanhemmalla ei ihan yhtä hyvä, mutta hän yrittää sopeutua osaansa.

Yö. Pinnasängyn vieressä yöpyvä vanhempi yrittää nukkua niin hyvin kuin voi, kääntämättä kylkeä kertaakaan koko yönä. Käsi puutuu ja pinnat tuntuvat hauista vasten epämukavilta. Napero nukkuu valtavan tyytyväisenä. Jos käden epähuomiossa vetää pinnasängyn ulkopuolelle, napero herää ja huutokonsertti alkaa alusta.

Aamu, n. klo 6.30. Toisen puolison herätyskello soi makuuhuoneessa. Myös napero avaa silmänsä pinnasängyssä ja alkaa tökkiä vieressään nukkuvaa vanhempaa hereille. On aika saada aamiaista ja päästä leikkimään. Nyt! Heti!

Aamu, n. klo 8.30. Työtoverit huomaavat silmänalusista, onko tällä kertaa ollut minun vuoroni nukkua sängyssä vai lattialla.

Valoisa puoli tässä on tietysti se, että toisin kuin imetykseen, tassutteluun kelpaa vanhemmista ihan kumpi tahansa. Tunnen taas eläväni. Win.