Työnhakua ja työhaastatteluja Sveitsissä

Kävin tänään työhaastattelussa opettajan tehtävään. Rooli oli eskariopen paikka kaksikielisessä peruskoulussa, jossa mukaillaan aika pitkälti brittiläistä opetussuunnitelmaa. Tästä syystä jo eskareilla toiminta on enemmän akateemista kuin ”päiväkotimaista”.

En osaa sanoa, miten haastattelu meni. Englannin kielellä puhuminen ei enää jännitä, mutta silti aina mietityttää natiivin englannin puhujan edessä kaikki virheet yms. Haastattelun aikana hän taisi kuitenkin puhua ennemmän kuin minä, joten tästäkin syystä on vaikea ennustaa, miten meni. Pyysin päästä katsomaan ryhmää ja siellä oli vaan kahdeksan oppilasta. Tilat olivat siistit ja miellyttävät. Jos pääsen niin sanotusti jatkoon, joudun pitämään opetustunnin näyttötuntina, minkä jälkeen uusi opettaja valitaan.

Mielenkiintoinen prosessi, hyvin erilainen kuin Suomessa. Koska oon koulutukseltani luokanopettaja, oon pyrkiny välttää päiväkotipaikkoja. Toi englantilainen opetussuunnitelma tekee kuitenkin sen, että on lukemiseen ja matikkaan omat opetusuunnitelmat, joita noudatetaan ja pyritään akateemisuuteen ja koulumaisuuteen. Siitä syystä siedän ehkä sitäkin, koska perus päiväkodit ovat jotenkin työpaikkoina olleet mulle aina todella tylsiä.

Lähden keskiviikkona käymään Suomessa vähän hengähtämässä. Tekee hyvää päästä vähän tuttuun ympäristöön ja näkemään kavereita. On tää kyl aikamoinen hyppy ollut tulla tänne tuntemattomaan ja yrittää rakentaa kaikkea alusta asti. Oon suht sopeutuva, mutta nyt tuntuu olevan hieman raskasta, varsinkin kun työn etsiminen on ollut kivireen vetämistä perässä. Kokemus tietty tääkin ja suht hyvin oon osannu suhtautua tähän. Huomenna mulla on työhaastattelu erääseen gini-baariin (!!!). Hain sinne hieman ekstempore, koska ajattelin, että mitäs väliä jos teen tääl jotain aivan muuta, mihin oon tottunu.

Jotenkin sitä yrittää kovasti pitää kiinni jostain suunnitelmistaan, mutta mitäs väliä tässä elämässä nyt sitten millään.

Pihalla on melkein 20 astetta lämmintä. Suomeen pitää ottaa kuitenkin toppatakki. Tuntuu, että elän jossain kahden todellisuuden välillä, enkä oikein tiedä kumpaan tällä hetkellä kuulun. Katson teeveestä suomalaisia sarjoja, mutta yritän kuitenkin saada kiinni tämänkin maan touhuista.

(Alla oleva kuva on vuorilta, joten tähän ei ihan päde se 20 astetta ja ”ihan kuin suomen kesä” :D)

Työ ja raha Oma elämä Työ

Päiväreissuja Sveitsissä: Stoos ja Luzerne

Sveitsin yksi parhaita puolia on liikkuminen junalla paikasta toiseen suht nopeesti (muttei ehkä aina niin edullisesti!). Maan halki pääsee halutessaan vähän alle neljässä tunnissa. Oltiin ostettu aikaisemmin päiväliput, jotka olivat sunnuntaihin asti voimassa, joten päätettiin käyttää ne eilen perjantaina. Ostamallamme päivälipuilla saa käyttää kaikkia Sveitsin kulkuvälineitä (kauko- ja lähiliikennettä) niin paljon kuin vaan haluaa. Täällä sää alkaa hipuamaan jo lähemmäs 20 astetta, mikä on hieman hullua… Oon menossa ensi viikolla käymään Suomessa ja sinne pitää taas farkkutakin sijasta pakata mukaan toppatakki!

Eilisen päiväreissumme alkuperäinen idea oli mennä junalla Rheinschluchtiin, jossa on huiput näkymät kanjoniin, jossa virtaa joki. Sveitsin ”Grand Canyon” siis. Aamulla huomattiin, että juna Churiin olikin peruttu, joten ei jaksettu jäädä venaamaan uutta. Hypättiinkin siis ekstempore seuraavaan lähtevään yhteyteen ja tällä kertaa se osoittautui Zurichiin meneväksi. Zurichista menee paljon jatkoliittymiä joka puolelle, joten valinta oli suht varma. Junassa googleteltiin uutta kohdetta ja lopulta päätettiinkin mennä Stoosiin.

Stoos on  kylä Schwyzin kantoonissa ja siellä on myös pienehkö laskettelukeskus. Me heitettiin yläilmoissa lyhyt kävelylenkki ja käytiin kaljalla. Sen jälkeen laskeuduttiin gondolihissillä alas Brunneniin. Tääl mul on kasvanu rakkaus järvikaupunkeja kohtaan. On se vaan aika upee fiilis kun aurinko paistaa, järvessä on kirkasta vettä ja taustalla kohoaa upeat vuoret!

Brunnenista otettiin vielä bussi jonnekin pikku kylään Vierwaldstätterseen järven rannalta, josta päästiin veneellä Luzerneen. Suunniteltiin reittiä pikku hiljaa matkan edetessä, joten oli hauska yllättää ittensäkin, että missäs sitä seuraavaksi ollaan. Heitettiin vielä kierros Luzernen keskustassa, minkä jälkeen hypättiin Baseliin menevään junaan. Pitkä, aurinkoinen päivä. Ehkä ens kerralla sitten päästään Rheinschluchtiin.

Ens viikolla mulla on muuten kaks työhaastattelua! Kaks aivan erilaista työpaikkaa, enkä ees tiedä kumman haluaisin (jos vaan saisin). Mut katsotaan.

Koti Matkat