5 feminististä taistelua vuodelle 2019

”Naisten vuosi totta tosiaan”, kirjoitti The New York Times, kun edustajainhuoneeseen valittiin Yhdysvaltain kongressivaaleissa ennätysmäärä naisia. Yksi heistä oli demokraatti Alexandria Ocasio-Cortez, kaikkien aikojen nuorin kongressiin noussut nainen. Trumpin valinnan jälkeen on totta tosiaan tapahtunut hyvääkin. Kuluneen vuoden aikana metoo on nostanut esiin seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyyden, naisten marsseja on järjestetty ympäri maailmaa ja vanhoillisen Irlannin tiukka aborttilaki kumottiin. 

”Mutta jos vuosi 2018 oli naisten vuosi, annan munasarjani pois ja luovutan välittömästi”, kirjoittaa toimittaja Harriet Hall The Independent -lehdessä.

Naiseus ei tietenkään liity munasarjoihin eikä feminismi ole vain naisten liike, mutta Hall on oikeilla jäljillä. Tutkittuaan perusteellisesti 15 miljoonaa twiittiä Amnesty International tuli siihen johtopäätökseen, että Twitter on myrkyllinen paikka naisille. Paikka, jossa naisiin kohdistuva väkivalta ja häirintä kukoistavat. Twitter on ilmoittanut, että se pyrkii parantamaan tilannetta. Amnestyn mukaan Twitter ei ole tutkinut riittävästi tapahtunutta häirintää.

Yhä vuonna 2018 raiskausoikeudenkäyntiin voidaan tuoda todistusaineistoksi teini-ikäisen tytön pikkuhousut, joilla pyritään heikentämään asianomistajan uskottavuutta, Hall muistuttaa. End Violence Against Women -järjestön kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa brittimiehistä ja viidesosa naisista ajattelee, ettei yleensä ole kyse raiskauksesta, jos nainen on flirttaillut treffeillä. Joulukuussa 2018 julkaistun Femicide Cencus -järjestön raportin mukaan miesten tappamien naisten määrä on pysynyt samana kuin vuosikymmen sitten.

Listaa voisi jatkaa. Trump ja Suomen hallitus ovat heikentäneet naisten ja vähemmistöjen asemaa myös tänä vuonna. Brett Kavanaugh nimitettiin korkeimman oikeuden tuomariksi, vaikka kolme naista syytti häntä seksuaalisesta häirinnästä. Timo Soini ihaili julkisesti Argentiinaa, joka kieltää naisia päättämästä omasta ruumiistaan. Professori Jordan Peterson, vähemmistöjen oikeuksia ja feminismiä halveksiva professori Kanadasta, kävi Suomessa ja sai aikaan ihailevia huokauksia, vaikka hän laskettelee luennoillaan valheilta. Hänellä on lukemattomia seuraajia ympäri maailman. Töitä riittää, koska yksi askel eteenpäin vaikuttaa merkitsevän kahta askelta taaksepäin.

Tässä viisi feminististä kamppailua, joita käydään vuonna 2019.

1. Trumpin leikkaukset kurittavat etenkin naisia

Trump teki heti virkaanastumisensa jälkeen päätöksen, joka vaikutti naisten oikeuksiin kielteisesti kehitysmaissa asti. Hän leikkasi valtion tuet kaikilta terveysjärjestöiltä, jotka tarjoavat abortteja ja aborttineuvontaa ulkomailla. Seurausten arvioitiin olevan katastrofaaliset, sillä tuhannet naiset ympäri maailman kuolevat vaarallisissa aborteissa.

Veto synnytti  SheDecides-kansalaisoikeusliikkeen, joka pyrki paikkaamaan Trumpin päätöksen seurauksia. SheDecieds onnistui keräämään 450 miljoonan dollarin rahoituksen. Se on laajentunut liikkeeksi, joka kampanjoi entistä laajemmin naisten oikeuksien puolesta eikä ole enää pelkkä reaktio Trumpin politiikalle. Liikkeellä on jo 50 000 rekisteröitynyttä kannattajaa.

Vuodesta 2019 ei tule Trumpin budjettiestiyksen valossa sen parempi. Esitys aliarvioi seksivalistuksen merkityksen ja leikkaa palveluita, joita käyttävät etenkin köyhät naiset. Joululuussa osa Yhdysvaltain hallinnosta suljettiin, koska Trump ei saanut kongressilta takeita siitä, että hänen toivomansa Meksikon muuri rakennetaan.

Trumpin vaikutus valuu Yhdysvaltain rajojen ulkopuolelle, mikä näkyy populistipuolueiden suosiossa ja uusnatsismin nousussa. Tässä riittää taistelua ei vain ensi vuodelle vaan pitkälle tulevaisuuteen.

2. Transihmisten oikeudet yhä vaakalaudalla

Trumpista puheen ollen, yksi hänen hallintonsa pahimmista iskuista vähemmistöjä kohtaan vuonna 2018 oli julkisuuteen vuodettu muistio, joka esitti, ettei ole olemassa kuin kaksi sukupuolta. Toisin sanoen transihmisiä ei ole olemassa. Teoriassa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi transihmisten henkilöllisyystodistusten mitätöimistä. Muistio esittää, että sukupuolen voisi tarvittaessa tarkistaa sukupuolielimistä ja että sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto koskisi jatkossa vain miehiä tai naisia, ei transihmisiä. Voimaan tullessaan nämä linjaukset voisivat vaarantaa transihmisten ihmisoikeudet.

Tämä oli looginen jatke Trumpin hallinnon transvastaiselle politiikalle, joka näyttää vain pahenevan. ”Ei epäilystäkään etteikö vuosi 2019 toisi mukanaan uusia hyökkäyksiä ihmisten elämää, oikeuksia ja hyvinvointia kohtaan. Mutta uskokaa vain, että vastarinta näitä hyökkäyksiä kohtaan jatkuu”, kirjoittaa ACLU-järjestön asianajaja Chase Strangio Out-lehdessä.

Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeuksia rikkovasta translaistaan, joka vaatii, että sukupuolenkorjausleikkaukseen menevä ihminen on lisääntymiskyvytön. Lakialoite ei etene, koska ”tällä hallituksella on poliittinen kanta siitä, että sitä ei tehdä”, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko Vihreässä Langassa.

”Olisi syytä miettiä, mitä tarkoittaa, jos seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvien lainsäädännöllisten muutosten edistäminen eräällä tavalla siirtyy eduskunnasta kansalaisten harteille”, sanoo Nina Järviö, jonka tuore väitöskirja käsittelee Tahdon2013-kampanjaan ja translakiin liittyvää kansalaistoimintaa Suomessa.

3. Eduskuntavaalit ratkaisevat, jatkuuko naisten kurittaminen

Suomen hallituksesta puheen ollen, se on kunnostautunut tekemällä naisvastaista politiikkaa koko olemassaolonsa ajan. Tilanne kärjistyi syksyllä lakkoon, jossa protestoitiin hallituksen yritystä helpottaa pienten yritysten irtisanomisia. 

”On tietenkin karmeata katsoa, että ollaan valmiita viemään leipä lapsen suusta, että saadaan puskettua Rinteen pääministerikampanjaa”, kommentoi eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho JHL:n lakkoa tuoreeltaan.

Terho ei avannut, miksi hallitus oli sitten heikentänyt juuri niiden naisten asemaa, jotka laittavat leivän lapsen suuhun, jos heidän työnsä kerran on tärkeää. 70 prosenttia JHL:n jäsenistä on naisia.

Miehet ovat hyötyneet Sipilän hallituksen toimista keskimäärin 144 euroa naisia enemmän. Kiky ja lomarahaleikkaukset ovat kurittaneet etenkin naisvaltaisia aloja. Perhevapaauudistus kuivui kasaan, joten naisten eläkekertymä ja tulokehitys junnaavat paikallaan.

Naisten osuus ensi kevään ehdokkaista on jopa 10 prosenttia suurempi kuin viime eduskuntavaaleissa. Feminististä agendaa näyttäisi olevan ainakin Islannin, Kanadan, Ruotsin ja Espanjan hallituksilla. Nähtäväksi jää, miten kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa Suomen vaaleihin.

4. Misogynia on taas coolia

Katsoin Netflixistä The American Meme –dokumentin, joka sai minut voimaan pahoin. Ei siksi, että sosiaalinen media olisi vastenmielistä (jota se toki jossain määrin on) vaan siksi, että yksi dokumentissa seurattu henkilö on misogynian ja toksisen maskuliinisuuden ruumiillistuma. Hänen nimensä on Kirill Bichutsky. Bichutsky on luonut uran bilevalokuvaajana, joka kaataa naisten paljaille rinnoille ja takamuksille baareissa samppanjaa pornoelokuvista lainatulla estetiikalla ja toisinaan työntää naisten päitä vessanpönttöön. Hän kutsuu itseään nimellä Slut Whisperer, lutkakuiskaaja. Dokumentissa nähdään häiritsevä kohtaus, jossa vanhemmat nauravat, kun heidän poikansa vertaa isokokoista naista valaaseen. 

Instagram-tilillään Bichutsky naureskelee ajatukselle, että on enemmän kuin kaksi sukupuolta, vähättelee nettikiusaamista ja kutsuu naisia jälkeenjääneiksi ja lutkiksi.

Hän on amerikkalaisen unelman ruumiillistuma, muistuttaa toimittaja Lodro Rinzell Marie Claire –lehdessä. Hän ei menestyisi, jos julkkiset ja tavikset eivät pitäisi hänen Instagram-kuvistaan ja jos promoottorit ja tiedottajat eivät kutsuisi häntä bileisiinsä ja maksaisi siitä, että hän lähentelee puolialastomia naisia ja vetää kännit viisi kertaa viikossa.

Hiljattain uutisoitiin, että New Yorkin Jerseyssä sijaitseva ravintola on suljettu tutkinnan ajaksi, koska alastomalle naiselle on tehty Bichutskyn järjestämissä bileissä ”seksuaalisia tekoja” yleisön edessä.

Bichutskyn The Slut Whisperer -profiililla on Instagramissa 1,2 miljoonaa seuraajaa. Nuorten arvot ovat koventuneet, ja se näkyy myös Suomessa. Forbesin mukaan Z-sukupolvi on kenties konservatiivisin sukupolvi sitten toisen maailmansodan.

Metoon on siis pystyttävä vuonna 2019 vielä parempaan.

5. Saavatko naiset ihmisoikeudet Yhdysvalloissa? 

Ai niin, yksi pikku juttu. Yhdysvaltain lainsäädäntö ei kirjaimellisesti tunnusta naisten oikeuksia. Kyse on 90 vuotta jatkuneesta kamppailusta, jonka lopputuloksena kaikki osavaltiot eivät vieläkään tunnusta naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia, muistuttaa sosiologian professori Deana Rohlinger The Conversation -sivustolla.

Vuonna 1972 kongressi hyväksyi Equal Rights Amendmentin ERA:n eli tasa-arvolain, mutta sen taakse ei saatu lain ratifiointiin tarvittavia 38 osavaltiota. Ratifioinnin kautta siitä olisi tullut osa perustuslakia. Vuoden 1982 deadline osavaltioiden tuen keräämiselle meni jo. Itse asiassa se meni jo 36 vuotta sitten.

Nihkeyden taustalla on ollut pelko siitä, että lain säätäminen häiritsisi luonnollista sukupuolijärjestelmää ja vierottaisi naiset heidän aidosta tehtävästään lasten kasvattajina ja kodinhengettärinä.

Vähitellen muutamat osavaltiot ovat alkaneet kääntyä hyväksynnän kannalle. Vuonna 2019 kampanjoidaan Virginiassa. Toisaalta vuosien 1972 ja 1982 välillä viisi osavaltiota ilmoitti haluavansa kumota lain ”liian kiistanalaisena”: se voisi hämärtää sukupuolirooleja ja edistää aborttien jakamista liukuhihnalta. Taistelu siis jatkuu.

Katsokaa nyt näitä tyyppejä! Suffragetti Alice Paul, toinen oikealta, taisteli naisten äänioikeuden puolesta ja teki ERA:sta ensimmäisen luonnoksen, joka esiteltiin kongressille vuonna 1923. Onnistaisiko tänä vuonna?

Kuva: History of ERA, CNN