Helsinki – uhka vai (pitäisikö antaa vielä toinen) mahdollisuus
Helsinki.
Kaupunki, jonne en koskaan halunnut muuttaa. Kaupunki, jossa asuin melkein kahdeksan vuotta. Kaupunki, josta pois muuttaessa, olin iloinen.
Lauttasaari antaa parastaan Helsingissä asumisen viimeisenä päivänä loppuvuodesta 2011
Työni vuoksi vietän edelleen aikaa Helsingissä lähes päivittäin. En kuitenkaan koskaan ole pitänyt kaupungista enkä yhtään pistäisi pahakseni, jos en juuri koskaan kävisi Helsingissä. Jokin aika sitten ajauduin keskusteluun, jonka seurauksena päädyin kuitenkin ajattelemaan, pitäisikö minun pitää Helsingistä? Pitäisitkö minun antaa kaupungille toinen mahdollisuus?
Linnanmäki – mahdollisuus (joskin kovin muovinen nykyään..)
Älkääkä käsittäkö väärin, vierailen Helsingissä mielelläni ystävien luona, mutta silloin ystävät tekevät tilan ja sijainti on melko merkityksetön.
Hyvin keskittynyt ystäväinen kuorii maa-artisokkia keittoa (artisokkaa, maitoa, valkopippuria – nam!) varten – todellinen mahdollisuus! <3
Ravintolapäivänä 18.5. vietin harvinaisesti kokonaisen vapaapäiväni pääkaupungissa pyörien. Aika monia mahdollisuuksiahan se kamala kaupunkikin tarjosi.
Kahvila Kaipaamo Ravintolapäivänä – herkullinen, luonnollinen ja kaunis mahdollisuus
Kaipaamon herkut!
Linnanmäen kirsikkapuut
Kuitenkin yömyöhällä rantasaunalle kävellessä olin edelleen iloinen siitä, etten asu enää kaupungissa. Nyt toivoisinkin ystäviltä, tuttavilta, lukijoilta pienimuotoista apua – parhaat matkaoppaatkin syntyvät ystävien matkakertomuksista maailmalta, saisinkohan oman Helsingin matkaoppaani koottua, jotta Helsinkikin saisi toisen mahdollisuuden?