Keittiö, rakkaani
Rakastan keittiötäni. Tiedän, että huoneen tai talon rakastaminen kuulostaa hieman kummalliselta, mutta keittiöni (kuin myös tupani) on minulle kovin tärkeä. Ennen paluumuuttoa maalle puolisen vuotta kului asunnossa, jonka keittiössä ruuanlaittaminen oli puolimahdotonta. Ennen en ollut edes huomannut, miten paljon vietin aikaa keittiössä, ja miten paljon ruuanlaittamisesta pidänkään!
Eilen illalla iltapalaa tehdessä pysähdyin katsomaan jääkaappiani. Mieleeni muistui viime kevät ja ne lukuisat ongelmat, odottelut, panikoinnit ja valitukset, joita sekä keittiön että jääkaapin hankinta saivat aikaan. Keittiöni vie pituussuunnassa tilaa vanhasta tuvasta noin kuuden metrin verran, ei siitä siis sen enempää – koko ja sijainti kertonevat, että hintalaatusijoitteluvärimallityyli eivät olleet kaikista helpoimpia suunnitella ja toteuttaa. Kaiken tuon lisäksi takaraivossani joku jatkuvasti muistutteli, ettei vanhaan tupaan sovi tuoda kovin modernia jääkaappia.
Retrojääkaapin hankkiminen ei olisi ollut ongelma lainkaan ellen olisi laskenut keittiölle tiukkaa hintaylärajaa, johon jääkaapinkin tulisi mahtua. Koska keittiö toteutettiin lopulta leikkaa, liimaa, askartele -tyylillä keittiökaupan, Ikean, paikallisen rautakaupan sekä monen muun liikkuvan osan ja palasen avulla, jäi jääkaapillekin ihan riittävästi hankintavaroja. Muttakun.. olin jo iskenyt silmäni Parolan asema -blogissakin vilahtaneeseen Bompani -jääkaappiin. Se oli kohtuuhintainen, kaunis retro ja energialuokkakin vaikutti hyvältä. Jääkaapin tilaaminen nettikaupasta oli helppoa ja nopeaa. Jääkaapin toimittaminen Italiasta Tallinnan kautta Suomeen ei ollut helppoa eikä nopeaa.
Kieliongelmia virolaisen nettikaupan kanssa asioidessa ei ollut, koska puhun jos en sujuvaa niin ainakin kohtalaista viroa. Italian päässä esiintyi lähinnä numeraalisia ongelmia, koska 3 viikon sijaan toimituksen ilmoitettiin kestävän noin 3 kuukautta. No mikäpä siinä, muutto olikin suunnitteilla vasta n. 3 kuukauden päästä.
Remontin, uuden työpaikan ja kaiken muun keskellä ehdin jo unohtaa, että 3 kuukautta olisi pian kulunut. Odottelin jääkaappikaunokaisen saapumisilmoitusta päivittäin. Perhe, ystävät ja työkaverit saivat myös päivittäin osansa jääkaapinodotusinnostuksestani.
Mutta jääkaappia ei näkynyt eikä kuulunut.
Seuraavien noin kahden kuukauden aikana jääkaappini ei ollut saapunut, koska jääkaappeja ei ollut varastossa. Eikä jääkaappeja saatu varastoon, koska tehtaalla Italiassa oli ollut tuotanto-ongelmia. Koska Italiassa oli myös maanjäristys, ei jääkaappeja päästy kuljettamaan. Italiassa oli myös toinen maanjäristys, joka selitysten mukaan hidasti toimitusta edelleen. Pian Italiasta ei vastattu kyselyihin, mutta nettikauppa Tallinnassa oli saanut Italiasta laskun, joten toimitus olisi tulossa. Lähipäivinä. Todellisuudessa 2 viikon kuluttua.
”Meillä on hyviä uutisia! Toimitus Italiasta saapuu huomenna!”
”Meillä on huonoja uutisia.. Kuormassa saapui vain punaisia jääkaappeja.”
Tässä vaiheessa n. 5 kuukauden odottelun ja n. kuukauden jääkaapittoman elämisen jälkeen aloin olla epätoivoinen. Pakotin itseni katselemaan moderneja kaappeja, mutta ne eivät vain tuntuneet oikeilta. Suretti.
Eräänä päivänä isäni sanoi, että kyllä vanhassa tuvassa moderni jääkaappi varmasti näyttäisi kummalta. Nielaisin ja parkaisin sisäisesti, en voinut luovuttaa. Ja vihdoin löysinkin retrojääkaapin kohtuuhintaisena ja samalla viikolla kotiin kuljetettuna – työvoitto!
Kun kaappi oli nostettu kuorma-auton lavalta tupani eteiseen, teki mieleni halata kaappia. Tuo jääkaappi oli täyttänyt ajatukseni täysin, monen kuukauden ajan. Kuvapostia jääkaapista saivat varmasti kaikki kaverini, äitini, työkaverini.., varmasti myös jo edesmennyt mummoni (tupani entinen asukas) missä onkaan oli tietoinen jääkaappini saapumisesta. Vihdoinkin!
Nyt puolisen vuotta myöhemmin käytän jääkaappiani ja tupakeittiötäni päivittäin tyytyväisenä, mutta kertaakaan ennen eilistä iltaa en ole muistanut, miten jääkaappi täytti ajatukseni ja elämäni vain vähän aikaa sitten. Tuijotin siis hetken maitotölkkejä jääkaappini ovessa ja hymyilin itsekseni omalle tyhmyydelleni. Tarkemmin ajateltuna aika vähäpätöisiä asioita ovat nämä jääkaapit.
Mutten sentään silti vaihtaisi retrokaappiani moderniin!
Tupakeittiö vielä hieman keskeneräisenä, juuri jääkaapin saapumisen jälkeen <3
P.S. Alla olevasta aihiosta keittiön tekeminen lähti liikkeelle, oli aivan pakko lisätä kuva tänne, kun siihen hetki sitten arkistoissani törmäsin! ;)
