Morris & Co:n ihanainen Meadow Sweet (kuva täältä)

..hetkinen? Kaukokaipuun lisäksi minulla on tapetointikaipuu. Kuinka on tämä mahdollista? Muistaakseni noin vuosi sitten hihkuin riemusta hyppien ja pomppien eteisen lintutapetin viimeisten vuotien tarttuessa seinäpintaan. En tapetoi enää koskaan! Ikinä! ..paitsi, että meillähän on vielä kaksi huonetta remontoimatta..

Ja kas, aika kultaa muistot (ja kaikki, mikä ei tapa vahvistaa). Eilen intoa puhkuen ja tapetin kuvat silmissä vilkkuen selailin sivustoja täydellinen salin tapetti mielessä. Ja tunsin liisteristä kostean tapetin ihollani. Tapetointihan oli mukavaa! Ja paperitapettia on miellyttävä käsitellä! Vähiinkin käy ennen kuin loppuu – enää yhteen huoneeseen on tapetti valitsematta. Vain yhteen!!

Ja kuinka tässä näin kävi? Viime vuotisen non-stop liisterinkeittelyn ja vehnäjauholiisterissä uimisen ja tapettivuodille kiroilun, ja etenkin sen valitsemisen vaikeuden jälkeen, kahden viimeisen huoneen tapettien valintaa odotti kauhulla. Nyt en malttaisi odottaa sitä tapetoimista! Remontointi on ihanaa ja tapetointi etenkin! (Ja tuo Morris & Co:n tapetti vasta ihana onkin!)