Sadepäivän suppissoppa

Sienikeitto voi olla joko hyvää tai pahaa, mielestäni ei ole sellaista välimallia – koska jos sienikeitto maistuu ihan ookoolta, kallistuu maku sinne ei niin hyvän puolelle. Tällä reseptillä ainakin suppilovahveroista sai oivan sopan, yksinkertaisen ja maukkaan.

20130918_175513_resized.jpg

Suppilovahverot löytyivät metsästä, lusikka ja lautanen ovat mummulta perittyjä

Samettinen suppilovahverokeitto

1-1 1/2 l suppilovahveroita

2 salottisipulia (tai ihan tavallinenkin käy)

2 isoa valkosipulinkynttä

pari pientä palsternakkaa

4 dl luomukuohukermaa (vegaaniseen versioon kauravispiä)

4-6 dl kevytmaitoa (vegaaniseen versioon kauramaitoa)

noin 1/2 dl maissitärkkelystä

kasvisliemijauhetta 

mustapippuria myllystä

muskottipähkinää

luomuvoita (tai maidotonta margariinia)

tuoretta timjamia

(suolaa tarvittaessa)

(tilkka sitruunanmehua/omenaviinietikkaa/omenamehua)

Ohje: puhdista ja huuhtele sienet huolellisesti ja pilko haluamasi kokoisiksi. Mittaa kattilaan puolet kuohukermasta, viipaloi joukkoon kuoritut palsternakat, viipaloitu salottisipuli sekä pariin-kolmeen osaan pilkotut valkosipulinkynnet ja muutama oksa tuoretta timjamia. Kuumenna kuohukermaa niin, että se melkein kiehuu, lisää kasvisliemijauhe (paketin ohjeen mukaan) ja sekoita hyvin. Vähennä lämpöä ja jätä kermaseos hautumaan.

Kuumenna kasari ja lisää kuivalle pannulle sienet. Paista sieniä kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää joukkoon nokare voita ja toinen salottisipuli pieneksi viipaloituna. Kuullota kunnes sipuli on pehmennyt ja vähennä liedeltä lämpöä. Mittaa kasariin loput kuohukermasta ja siivilöi joukkoon myös kattilassa maustunut kerma. Vinkki: siivilöidyt palsternakat ja sipulit kannattaa ottaa talteen ja käyttää vaikkapa perunamuussissa mausteena seuraavana päivänä.

Sekoita pienessä astiassa noin 1/2 dl maissitärkkelystä ja vajaa 2 dl kylmää maitoa – seoksen on hyvä olla tasaista ja kuohkeaa.

Lisää vielä lämpöä liedelle, jolla kasari on. Mittaa maito valmiiksi lähelle. Kun kerma-sieniseos melkein kiehuu ja sekoita joukkoon maito-maissiseos ohuena nauhana. Vähennä liedeltä taas lämpöä koko ajan sekoittaen. Lisää maitoa pikkuhiljaa edelleen koko ajan sekoittaen, kunnes keitto on sopivan paksuista.

Maista keiton suola, lisää mausteet, maista uudelleen ja mausta tarvittaessa lisää. Pientä särmää keittoon saa lorauttamalla joukkoon tilkan sitruunanmehua, omenaviinietikkaa tai vaikkapa omenamehua. Lisää keittoon vielä tuoretta timjamia ja tarjoile pannulla oliiviöljyssä ja valkosipulissa paistettujen leipäviipaleiden kera.

20130918_180628_resized.jpg

Paahdettuja gluteenittomia kauraleipiä ja moniviljaleipää, rouskis!

P.S. Minulta kysyttiin eilen haluaisinko antaa kodin yhdelle pienelle kissanpojalle – arvatkaa vaan haluaisinko! Vanha viisaushan sen kertoo, että kissaa parempi on vain kaksi kissaa..!!

Koti Ruoka ja juoma

Body Worlds – vielä ehtii Heurekaan!

Kävin tänään arkivapaapäiväni kunniaksi katsastamassa Heurekan Body Worlds -näyttelyn. Näyttely on avoinna vielä tämän viikon, pidennetyin aukioloajoin!

1288535350679.jpg

(Näyttelyssä ei saanut kuvata – kuva lainassa täältä)

Kun ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten näin kuvia maailmalla kiertävästä ”ruumisnäyttelystä” ei se kuulostanut lainkaan houkuttelevalta. Naapurimaan näyttelyssä käyminen vain jäi, viime vai toissavuonnakohan se oli.., mutta Heurekaan päätin suunnata heti näyttelystä kuultuani – vierailu vain venähti tänne viimeiselle viikolle. Suuren suosion (ja piiiiiiitkien jonojen) vuoksi näyttely on 22.9. saakka avoinna iltamyöhään, klo 22:00 asti.

Kävin itse katsomassa näyttelyn aikaisin iltapäivästä veljeni lasten, kahden alakouluikäisen, kanssa – sydämet, keuhkot ja korvanluut ihmetyttivät, mutta kiinnostivat valtavasti ja kivaakin oli kuulemma ollut. Itse tutkailin tietysti innolla naisruumista, onhan se mukava tietää noin realistisesti nähtynä, miltä itse näyttää sisuskaluistaan. Myös alkiot ja sikiöt olivat mielenkiintoisia, sillä eihän tuollaisia missään koskaan muuten näe. Näyttelyn eettisyydestä sen verran, että kaikki esillä olevat ruumiit on lahjoitettu näyttelyn käyttöön, tieteellisiin ja opetustarkoituksiin tietoisesti ja vapaaehtoisesti. 

Kuvien perusteella epäilin alunperin, että näyttelyä voisi olla vaikea tarkastella, mietin myös miten lapset suhtautuisivat – kaikki suhtautuivat hyvin, rauhallisesti ja mielenkiinnolla. Ihmisruumiit ja sen osaset näyttivät uskomattoman hienoilta ja sen verran muovisilta, että ajoittain niiden aitous unohtui – kuitenkin vain pieneksi hetkeksi, koska näyttely muistuttaa jatkuvasti elimistön monimuotoisuudesta ja toiminnallisuudesta.

Hyvinvointi Terveys Suosittelen