Parasta (itse) virkatussa matossa
Eli tilannekatsaus vol. 2 virkkaamisen opetteluun ja muutama muu havainto virkkaamisesta:
Pikkuisen lerpattava vielä keskeneräinen matto makkarin lattialla testauksessa
– virkattu matto sopii mihin tahansa huoneeseen tai tyyliin, pehmennykseksi moderniin ja kovaan tai mummola -tyylisesti vanhaan taloon tai asuntoon
– virkkaaminen etenee nopeasti, vaikka itse virkkaaja ei edes osaa virkata
– edelliseen viitaten, virkkaaminen on palkitsevaa, koska työn jäljen ja kehityksen näkee niin selkeästi
– jos menee mönkään, on helppo korjata, jos menee vähän mönkään ei ole pakko purkaa!
– virkkaamisesta on iloa kissalle (tosin matto on jo ennen valmistumistaan kuorrutettu kissan kuolalla..)
– 100% puuvillaisen virkatun maton voi pestä 60°C pesukoneessa (iso iso iiiiiiiso plussa!)
– itse tehdessä matosta saa juuri sen kokoisen kuin haluaa (tai jaksaa virkata..)
– virkkaaminen on hyvää aivo- ja rannejumppaa
– virkattu matto painaa aivan järjettömän paljon kokoonsa nähden!
– virkkaaminen hankaloituu maton koon kasvaessa
– …
Listan ensimmäiseen kohtaan viitaten:
Työhuoneessa on musta-harmaa tapetti, jonka kanssa vanhan roosan värinen matto sopisi hyvin yhteen
Alunperin sijoitin pian valmistuvan mattoni värin ja koon puolesta työhuoneeseemme, mutta kudetta taitaakin olla liian vähän lattian kokoon nähden. Makuuhuoneessa virkatessani maton väri tuntui sopivan hyvin makkarin tapettien ja lattian väriin (kurkkaa jutun ensimmäinen kuva). Kokokin olisi sopiva sängynvierusmatoksi.
Ja vaikka kovasti yritin perustella veljeni vaimolle eilen, miten tämän värinen matto ei mitenkään sopisi (minun mielestäni) kylppäriimme, niin pitihän sitä silti kokeilla:
Sopisihan se musta-valkoiseen kylppäriinkin!
Kudetta on vielä jonkin verran jäljellä, joten hetki on vielä aikaa pähkäillä, minne maton sijoitan!