Pelkkää purkkaa?
Ympäristöasiat ovat olleet mielessäni viime aikoina paljon (ja kun sanon paljon, tarkoitan jatkuvasti ja huomattavasti normaalia enemmän). Täällä Lilyssä ainakin Tommi K on pohtinut paljon ympäristöasioita ja olipa työpaikan kahvihuoneeseenkin joku onnistuneesti jättänyt luettavaksi helposti lähestyttävää ympäristötietoutta.
Syksyn lehtiä viime marraskuulta..(pitääkö tähän vielä jotain lisätä!?)
Euroopan komission julkaisu 52 tekoa biologisen monimuotoisuuden hyväksi on suunnattu nuorille, mutta itse suuntaisin sen kyllä keski-ikäisille ja vanhuksillekin. Vauvasta vaariin voisin sanoa (vauvoillekin julkaisussa on värikkäitä kuvia katseltavaksi). Helposti lähestyttävä ja EU harvoin sopivat samaan lauseeseen, mutta tämä julkaisu kannattaa ehdottomasti selata läpi!
Miksi mietin ympäristöasioita (vielä) enemmän kuin aiemmin, johtuu siitä, että olen lähdössä matkalle, joka sisältää kaksi pitkää lentoa. Toinen syy on se, että nyt vanhassa hirsitalossa asuessa esimerkiksi sähkönkulutus on laskenut huomattavasti verrattuna aiempaan asumiseen kerrostalokaksiossa. Auton käyttö on lisääntynyt, mutta autoa ei käytetä turhaan ja työmatkat kuljetaan joko kimppakyydillä tai julkisilla. Linja-autopysäkiltä tosin on vielä pari kilometria käveltävää kotiin, mutta kuten eilen, minut haettiin pysäkiltä polkupyörällä, ei autolla. Myös muu kulutus on vähentynyt maalla asuessa – perunat saatiin puoleksi vuodeksi omasta maasta, eikä ruokakauppaan lähde turhaan, kun se ei ole nurkan takana.
Olen innokas kierrättäjä ja pidän itseäni ympäristötietoisena, mutta silti tämä EU:n nuorisolle suuntaama julkaisu sai minussa aikaan ”ahaa…ohoo…eihän..voihan!?” -alkuisia ajatusreaktioita. Enpä ollut ennen ajatellut, että se huolettomasti joskus olan yli viskattava purkka on ehkä tukehduttanut pieneläimen – kyllä, tunsin piston sydämessäni.
Kuvaa katsoessa tunnen epätoivoa. Ei, en heitä roskia luontoon ja minulla on kierrätysastia ties vaikka kuinka monelle eri kierrätettävälle materiaalille, mutta. Jos minä olen joskus heittänyt purkan maahan, ja se on sinne jäänyt täysin määrittelemättömäksi ajaksi pilaamaan luontoa, kuinka paljon tuohoa luonnolle aiheuttavatkaan ne ihmiset, jotka heittävät luontoon sen sohvan tai ongelmajätteet tai ne kokonaiset valtiot, jotka siirtävät puhtaamman omatunnon perässä jätteitään kehitysmaihin ”poissa silmistä, poissa mielestä” -taktiikalla.
Ei, eläminen ei ole ekologista. Mutta elämässä voi tehdä valintoja, jotka tukevat kestävää kehitystä sekä biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Omavaraistalous on vielä aivan utopiaa ainakin omalla kohdallani, mutta ehkä vielä joskus edes puolittainen omavaraisuus.. Kasvissyönnillä ja kierrättämisellä jatketaan, ja vaikka joskus matkustetaan, pidetään silti maapallo mielessä (ja luetaan kaikki nuo 52 vinkkiä läpi ja myös seurataan niitä)! Ympäristötekojen kun ei tarvitse olla suuria ja monimutkaisia, ihan tavalliset pienet päivittäiset jutut riittävät.
************************
Ympäristöasioiden lisäksi tällä hetkellä mielessä on pakkaaminen. 3 päivää töitä, sunnuntai-iltapäivään saakka. (Kamala hirveä luonnontuhoaja-) lento lähtee myöhemmin sunnuntaina (hups-ups, kukahan nuo lennot on mennyt valitsemaan ja varaamaan? Noh, hyvin ehdin!
Sen jälkeen puhelimen kalenterissa lukee useammankin päivän kohdalla ”Etelä-Afrikka: koko päivä”