Raakasuklaarasia

Myönnetään, olen jonkin sortin suklaaholisti. Siksipä aloin innolla askartelemaan taannoin lahjaksi saadulla raakasuklaan valmistuspaketilla herkkuja suklaanhimooni. Raakasuklaata olen maistanut ennenkin, muistaakseni silloin pähkinöiden kera – herkullista!

Tämä valmistuspaketti sitten. No tuota. Lisäaineita – ei. Ekologinen – ei…öööö, onko sittenkään?….jaaa-a..hmm! Helppo – tavallaan. Olo valmistuksen jälkeen hieman laboratoriomainen – vain suojalasit ja -hansikkaat puuttuivat. Tuoksu sen sijaan oli kaukana kemikaaleista, kookos nyt vain on yksi parhaista tuoksuista, joita olemassa on!

Eniten suklaata sekoitellessa mietitytti muovin määrä. Oli purkkia ja purnukkaa, ja mitä minä sen suklaan syömisen jälkeen teen noilla pienillä yskänlääkemitan näköisillä kipoilla? Ei kai niitä pois kuulu heittää? Eikä sitä yskänlääkettäkään niin usein tule nappailtua.. Vastausta tähän en vielä keksinyt. En myöskään heittänyt käytettyjä kippoja roskiin vaan laitoin pesuun.

Kookosöljyn ja agavesiirapin (on muuten hyvää siirappia!) purkin sen sijaan laitoin roskiin – kookoksen pakkaus muutti muotoaan vesihauteessa (liian kuuma haude?) ja siirappipullolle en vain keksinyt yhtään järjellistä jälleenkäyttötarkoitusta.

Ja sitten se maku. Maku oli kuin ala-asteen kotitalouskerhossa väkerretyissä riisisuklaissa (niilläkin taisi olla jotain tekemistä kookoksen kanssa..) – ja jäinkin kaipaamaan rouskuvia riisimuroja näihin nappeihin. Maku on vahva, rasvainen ja sellainen, että tekee mieli hakea jääkaapilta seuraava palanen.