Reilusti suklaata
En kovin usein tunne huonoa omaatuntoa syömisistäni – suosin kasvisruokaa, mielellään luomuna tai läheltä eikä silloin tällöin napattu energiajuoma tai muu poikkeama käytännöstä juurikaan mietitytä. Mutta..
..suklaa. Suklaa, suklaa – se on sääntö, ei poikkeus ja se sai minut tänään potemaan huonoa omaatuntoa.
Ja ei, suklaassa huonoa omaatuntoa ei aiheuta suklaan määrä vaan laatu. Toki määrääkin voisi vähän miettiä, etenkin suhteessa siihen laatuun. Tulin tänään nimittäin lukeneeksi kirjoituksen Reilun kaupan viljelmistä ja ei niin reilusta suklaasta. Vaan tiesinhän minä tuon jo enestään! Ja ostanhan minä reilua suklaata! Vaan kun ostan suklaata niin reilusti vuoden aikana, että suurimman osan kohdalla ajatus on aivan jossain muualla kuin ihmis- tai luontoystävällisessä viljelyssä.
Lihattoman lokakuun villitessä kansaa puolesta ja vastaan mietin ettei omia ruokailutottumuksiani juuri tarvitse muuttaa noin niinkuin maapalloa ajatellen – olin väärässä! Ja vaikka suklaan syöminen voi kuulostaa mitättömältä, en usko että se sitä on – siksi aionkin jatkossa syödä suklaata entistä reilummin.