Ystäväni pikkuvasara ja vaaleanpunainen naulanirroitin

Vaikka remontti on suuri urakka, tuntuu siltä, että pienillä asioilla on remppaillessakin eniten merkitystä. Vaikka sirkkeli, ekovillapuhallin, kirves ja tunkit ovatkin olleet paljon käytössä työmaalla, silti olen sitä mieltä, että ilman vanhaa pientä sinistä mummuni serkulta perittyä vasaraa ja pyöreäpäistä vaaleanpunaista naulanirroitinta (mikä lie hänen oikea nimensä sitten onkaan..) ei remontista olisi tullut eikä tulisi mitään.

Parhaat työkalukaverit vanhan hirsitalon rempassa!

Parasta näissä pienissä työkaluissa on niiden monikäyttöisyys. Vasara mahtuu näppärän kokonsa vuoksi moniin paikkoihin ja on keveytensä vuoksi helppo käsitellä miten päin vain (joo joo, ei ne isotkaan vasarat mitenkään hankalia ole, mutta kyllä tämä pieni on niiiiin sukkela!). Naulanirroittimella on poistettu ehkä noin miljoona-tsiljoona naulaa (muun muassa tuvan esille jääneestä hirsiseinästä ja salin katosta), tökitty ja poistettu vanhoja eristeitä ja putsattu puruja ja vaikka mitä!  Eilen naulanirroitin avusti uuden eristeen pujottamisessa koolausten väliin ja muihin koloihin.

Taskuunkin nämä pienet apurit mahtuvat ilman turhaa runnomista ja taskujen venymistä, kelpo kaverit siis!