Viikon eristäytyminen on tuonut henkisesti  nousuja ja laskuja – tähän voimme varmasti kaikki samaistua. Tai kaikki me, joilla on ylipäänsä mahdollisuus ottaa sosiaalista etäisyyttä omista ympyröistään. Halusin kääntää tänään ajatukset oikein kunnolla positiiviseen, vaikka olen pyrkinyt päivittäin tilanteesta huolimatta löytämään edes muutaman asian, joista olen kiitollinen. Tällä viikolla on tullut elettyä läpi jokseenkin kaikki tunteet hysteerisistä naurukohtauksista lamaannuttavaan ahdistukseen – olen kuitenkin kiitollinen kaikista kokemistani tunteista, kovin on inhimillistä meininkiä tilanteessa, jossa elämässä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jos olet tällä hetkellä pieni ahdistuspallo, toivottavasti et ahdistu kiitollisuuslistauksesta lisää, vaan löydät listauksen avulla keinon nähdä pieniä valonpilkahduksia myös omassa tilanteessa. ❤️

Juuri nyt, tilanteesta huolimatta, olen kiitollinen:

• Siitä, että ollaan läheisten kanssa pysytty terveenä. Huoli on toisinaan kova ja ahdistus suuri siitä, ettei voi oikein tavata esimerkiksi perheenjäseniä, mutta terveys nyt ehdottomasti ennen kaikkea. Nyt kun eristäytyminen on kaiken a ja o, sitä pitää kunnioittaa.
• Pääosin aurinkoisista päivistä, mikä on sekä aktivoinut siivousvimman (järkyt pölypallot!!!) että tuonut energiaa päiviin.
• Siitä, että yhteydenpito on helppoa ja virikkeitä riittää kyllä. Aina on sarjoja tai leffoja, joita katsoa ja podcasteja tai äänikirjoja, joita kuunnella. Onneksi myös muutama ihan paperinen kirja vielä lukematta.
• Toisaalta myös tylsistymisestä, joka on toisinaan ihan tervetullutta. Tänään välttelinkin tarkoituksella ruutuaikaa ja toivotin tylsistymisen tervetulleeksi. Intouduin pitämään naapureiden iloksi omat karaokebileet. Kuuntelin vanhoja hittejä, lauloin tunteella ja kovaa. Olo oli heti parempi.
• Siitä, että olen onnistunut pysymään kuitenkin toimeliaana ja saanut paljon esimerkiksi siivousta ja kauan odottaneita kaappien järjestelyjä tehtyä. Nuo em. virikkeet kun ovat sellainen pirulainen, että sitä helposti voisi myös laiskistua ja jämähtää sohvan nurkkaan.
• Siitä, että olen onnistunut luomaan eristäytymiseen omanlaisia rutiineja ja veikkaan, että se on auttanut myös pitämään olon aktiivisena.
• Kodista, jossa todella viihdyn. Vaikka nurkat alkavat tulla jo hyvinkin tutuiksi, olen onnellinen että saan asua kämpässä, jossa kotoilu tuntuu myös aidosti kivalta.
• Kiireettömyydestä. Vaikka tilanne on toisaalta todella vakava ja ilmassa on paljon huolta ja kysymysmerkkejä, herkkyyteni myös kiittää kiireettömyydestä ja turhien ärsykkeiden vähenemisestä. On tilaa ja aikaa ajatella ja arki pyörii toisaalta myös vahvasti omilla ehdoilla, vaikka onkin kovin rajoitettua. Ei tarvitse suorittaa.
• Ystävistä ja läheisistä, joille on voinut purkaa fiiliksiä. Ymmärrän realiteetit ja tiedän, että moni on paljon huonommassakin tilanteessa kuin missä itse tällä hetkellä olen, mutta koen että tilanteesta huolimatta pitäisi olla tila purkaa tuntemuksia omasta näkökulmasta. Jokainen yhteydenotto merkkaa paljon ja huomiselle on onneksi sovittu videokahvittelutkin. ❤️
• Luonnosta ja mahdollisuudesta ulkoilla. Niinä hetkinä, kun pää on meinannut räjähtää jo puolen tunnin lenkki ulkona on tehnyt ihmeitä ja kotioloihin on palannut aivan eri ihminen. Ulkoilmalla on eheyttävä voima.

Mitkä asiat tuo sulle iloa juuri nyt?

Hanne

Viimeksi: Olisi ollut kiva kirjoittaa jostain muusta