Päiväunet sisällä, päivä 4

Eilen Lapsen nukuttamiseen päiväunille omaan sänkyyn meni noin 30 min. Vertaa: vaunuihin hän nukahtaa viidessä minuutissa, yleensä jo paljon  nopeammin. Vaatii siis motivaatiota jaksaa vaivautua, kun helpommallakin pääsisi. Mutta unen määrään sisäunet eivät vaikuta – eilen Lapsi veteli päikkäreitä 2 h 45 min! Jiihaa! Saldo tähän mennessä: 45 min nukutusta / 2 h 10 min unia; 30 min nukutusta, 1,5 h unia; 30 min nukutusta, 2 h 45 min unia. Voin siis todeta, että vaikka itse nukuttaminen kestää ja on hieman pinnaa kiristävää, unien pituus vaikuttaisi samalta kuin vaunuissa nukkuessa.

Nyt Lapsi on jälleen päiväunilla omassa sängyssään, päivä 4. Tällä kertaa vaan kävi niin, että huomasin jo saman tien Lapsen sänkyyn laskettuani, että mun pinna ei kestä tätä hommaa tänään yhtään, saman tien alkoi savu nousta korvista. Mikäs siinä, jos väsyneellä pienoisella on vaikeaa nukahtaa uudessa tilanteessa ja siksi nukahtaminen vie aikaa, voin tuntea myötätuntoa ja jaksaa olla kärsivällinen. Mutta kun jo lounaalla väsyneeksi todettu palleroinen alkaa sänkyyn päästyä riehua ja kieppua ilkikurinen ilme kasvoillaan, sitten en vaan jaksa. Ollaan tekemässä kumpikin ihan eri juttua eri tavoitteilla, ja mulla on hankalaa roikkua siinä matkasängyn pohjalle kurotellen kasvavan mahani kanssa. Päädyin hetken tuutulauleskelun jälkeen laittamaan itkuhälyttimen soimaan unilauluja ja poistuin viereiseen huoneeseen kasaamaan kuivaneita pyykkejä. Lapsi sai riehuttua suurimmat riehumisensa enkä ollut paikalla yllyttämässä lisäkepposiin, selvästi kun tykkäsi osoittaa virnuilunsa mulle. Toki palasin – hieman pidemmän pinnan kera – takaisin heti kun kutsu kävi, ja totesin unipussin tarpeelliseksi myös päiväunille. Pientä rajoitinta siihen kiipeilyyn sentään. Lopulta Lapsonen nukahti melko nopeasti, kunhan malttoi antaa väsymykselleen vallan. Kokonaisuudessaan nukuttamiseen meni 25 min, eli tällä kertaa taas hitusen vähemmän kuin aiemmin!

Nukutusapukeinoina on tähän mennessä ollut silittely, istumaan nousemisen estäminen, tuutulaulut, sängyn hetkuttaminen (vaunuissa nukahtaa aina hetkutukseen), unipussi, hämärä huone, unitutti ja pupu, itkuhälyttimen unilaulut… Onko kellään muita hyviä vinkkejä, omia kokemuksia uusiin unikäytäntöihin opettamisesta?

 

Suhteet Oma elämä

…ja mahassa tapahtuu, edelleen rv 19+4

Juuri edellisessä postauksessa ehdin kertoa, etten ole vielä tuntenut vauvan liikkeitä kovin selvästi. No, nyt illalla vauveli muksautteli pienillä jaloillaan niin, että tuntui mahan läpi käteen! Oi ihanuutta! En muistanutkaan, kuinka pieniä ja hentoisia ne läpi tuntuvatkin liikkeet aluksi ovat, kun viimeisin kokemus on Lapsen odotuksen loppuajoilta. Ihanasti vielä sattui, että Mies oli ehtinyt kotiin ja oli lähistöllä niin pääsi hänkin tuntemaan pikkuisen ensimmäiset potkut 🙂

Ikävämpänä juttuna, taisin saada tänään illalla myös kipeitä supistuksia. Kyykin Lapsen kanssa ulkona ja kun nousin ylös, vatsa oli ihan krampissa ja sattui. Loppuillan onkin keskivartalo ollut kipeänä. Toivottavasti nämä eivät nyt tästä yleistyisi, ettei arki muuttuisi hankalammaksi. Lapsen odotuksesta en tällaisia tuntemuksia muista.

Mutta oih, mun pienenpieni on alkanut potkuttelemaan tuntuvasti! Iiiiiiih!!!

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Hyvä olo