Pieni kiva vinkki.

Sisustusjutuilla vielä jatketaan ja kuten eilenkin, myös tänään ajattelin jakaa teille kivan pienen vinkin liittyen tauluihin. Meidän keittiön seinällä on taulukollaasi Polka Jamin keittiöaiheisista postikorteista. Tykkään niistä tosi paljon, niissä on kivat värit ja hauskat kuvat. Kollaasia tehdessäni päätinkin, että aina kun tulen näkemään jonkin kivan keittiöaiheisen kortin, ostan ja kehystän sen, sekä nakkaan sen seinälle muiden joukkoon.

Mähän mainitsin pienestä sisustusvimmastani ja lähdinkin eilen äitini ja mammani kanssa käymään nopeasti Desing Hillissä. Arvaatteko mitä? Se oli todella huono ajatus, sillä siellä kierrellessäni alkoi vaan enemmän harmittamaan, ettei takataskussa polttele ylimääräisiä satasia. Olisin voinut ostaa sieltä vaikka ja mitä ihanaa – niin pojan huoneeseen kuin muuallekin kotiin, mutta päädyin lopulta ostamaan vain alennuksessa olleen muotoiluvaahdon! Onneksi Toisen Keksin herkullinen porkkanakakku ja cappuccino vähän lohdutti mieltä.

Kassalla maksaessani muotoiluvaahtoa huomasin Marimekon arvontalipukkeen, missä oli hauskat kuvat. Sainkin heti päähäni, että tästä leikkaan pari uutta kuvaa meidän keittiön taulukollaasiin – ei siis toisaalta ihan hukkakeikka.

pa078086.jpg

Ohhoh, ompa taulut vinossa tai sitten minä olin kun näitä kuvailin! 🙂 Mutta kuitenkin, siinä ne nyt olisivat – mitä mieltä olette? Mun mielestä tuo kivaa pientä vaihtelua. Ajattelin ensin laittavani tuon etanakuvan pojan huoneeseen johonkin roikkumaan, mutta päädyinkin laittamaan sen nyt kehyksiin – voihan sen laittaa sitten myöhemminkin jos siltä tuntuu.

pa078088.jpg

Näistä saisi tehtyä myös hauskat postikortit vaikka kaukana asuvalle ystävälle – senkun liimaa kuvan värikkääseen kartonkiin ja lisää mukaan kivan värssyn. Etanakortissa voisi lukea vaikka kaipailen ystävää piristämään syksyn keskellä, koska nähdään? Toinen sitten taas kuvastaa selkeästi kahvikuppiterapiaa ja henkeviä keskusteluja ystävän kesken.

Tästä tulikin mieleeni, että tunnen olevani aika huono ystävä tällä hetkellä. Olen nähnyt todella vähän täällä kotikonnuilla asuvia ystäviäni, puhumattakaan niistä jotka asuvat monien satojen kilometrien päässä. Mulla on vastaamatta pariin sähköpostiviestiin ja tämä saattaa kuulostaa tekosyyltä, mutta joka kerta kun olen aikeissa kirjoittaa, tulee jokinlainen este – ja yleensä tätä estettä kutsun nimellä rakas poikani. Jos mun täytyy valita omissa oloissa oleminen ja sähköpostiviestin naputtaminen vai pojan kanssa oleminen, on vastaus niinkin ilmiselvä, etten meinaa sanoa sitä edes ääneen. Silti, tässä olisi kyllä yksi iso juttu, missä mun pitäisi ehdottomasti skarpata.

Miksi äidiksi tulemisen myötä tunteja päivässä on vain rajoitetusti?

Koti Sisustus DIY

Koti sunnuntaina.

Ulkona on todella ihana auringonpaiste, mutta me nökötetään tällä hetkellä sisällä. Yritän parhaani mukaan saada poikaa päiväunille – nyt kaikki sormet ja varpaat vaan ristiin, että nukkumatti tulisi. Aamupäivästä tehtiin vaunulenkki ja poika nukkui vaunuissa pienen hetken, mutta ajattelin yrittää josko poika nukkuisi nyt pidemmän pätkän. Toivotaan!

Instagram seuraajat saivatkin jo pientä vinkkiä mun lauantaisesta askartelusta, tai oikeestaan töhertelystä tai siis kirjottelusta. Kun esittelin teille pojan huonetta, näitte pinnatuolin päällä taulun, mihin olin kirjoittanut itse pienen tekstin. Myös jokin aika sitten Coco vinkkaili tästä samanmoisesta ideasta ja päätin tehdä myös taulun meidän makkariin. Muhun on iskenyt aivan ihmeellinen sisustushimo. Haluaisin laittaa täällä kodissa kaiken uusiksi ja olen kyllästynyt lähestulkoon kaikkeen – haluaisin uuden sohvan, sohvapöydän, verhot ja kaikki. Olen yrittänyt laittaa yläkertaa vähän freesimmäksi ihan pienillä jutuilla jotka edes vähän piristäisivät tätä sisustusvimmaani.

pa068066.jpg

pa068075.jpg

Ulkosohvan tyynyt on otettu talvisäilöön, mutten ole keksinyt niille mitään säilytyspaikkaa. Meidän kodissa on yksinkertaisesti aivan liian vähän säilytyspaikkoja tämmöisille tavaroille ja se on ärsyttävää. Ulkovarasto meillä on kylmä, joten siellä tyynyt vaan kostuisivat ja menisivät huonoiksi. Tällä hetkellä ne majaileekin meidän sänkyn päällä tommosena muhkeena kasana. Jollei muuta, niin ainakin on pehmeä paikka mihin miehen laskea pää, kun ottaa pienet päiväunet. Kun meillä joskus tulevaisuudessa tulee olemaan isompi koti, haluan sinne ehdottomasti yhden ison huoneen vaan varastoksi!

pa068071.jpg

Ja tässä on se tekemäni taulu, siinä lukee ranskaksi tout arrive pour une raison ”, joka sitten taas tarkoittaa suomeksi kaikki tapahtuu syystä. Luin ylä-asteella kaksi vuotta ranskaa ja ainut mitä osaan, on laskea kymmeneen. Sekä tiedän mikä koira ja ananas on ranskaksi. Ei siis kovin kummoista sanavalikoimaa tai ylipäätään muutakaan ole jäänyt tänne päänuppiin. Toisaalta harmittaa, sillä ranska on mun mielestä yksi kauneimmista kielistä ja ehkä siksi valitsinkin tauluun juuri sen. Kuvitelkaa nyt jos taulussa olisi lukenut suomeksi kaikki tapahtuu syystä – se nyt olisi ollut aika, noh kuvitelkaa vaan. Ja muuten niin, kiitos google kääntäjän, en ole täysin varma onko lause täysin oikein – hehehehe.

Tuon toisen taulun mies on ostanut joltain taiteilijalta. Hän tuli työpäivän jälkeen kotiin ja pläräytti taulun pöydälle ja sanoi ostaneensa taidetta. Hhhmm, ei ehkä meidän kodin tyyliin sopiva, mutta kun mies sen kerran osti. Saa nyt sitten olla siinä. 🙂

pa068081.jpg

pa068084.jpg

Tämmönen näkymä meillä on kun tullaan portaat ylös pieneen aulaan. Vasemmanpuoleisen oven takana on pieni vessa ja oikeanpuoleisesta löytyy sitten taas kylpyhuone. Näiden ovien välissä on pieni senkki, jossa on kolme punottua koria. Yhdessä korissa säilytän kaikenlaisia askartelutarvikkeita. Senkin päällä olen pitänyt vähän väliä vaikka mitä – niin tyynyjä, kynttiläasetelmia ja vilttejä. Nyt keksin laittaa siihen lampaantaljan ja keväällä tuunaamani vanhat ikkunat – nekin on nojannut meidän makkarin yhdessä nurkassa lähestulkoon koko kesän. Kiva, että ne pääsi nyt esille. Tämmöset pikkujutut piristää kummasti kotia ja miksei mieltäkin. Kellon olen tehnyt itse, joka on vilahtanut vanhan blogin puolella reilu vuosi sitten. Kerron niille, jotka kelloa eivät ole nähneet ennen muodonmuutosta, että kellotaulu oli sininen missä oli teksti New York. Ostettiin kello alennusmyynneistä ja ajattelin jo ostohetkellä, että tulen tuunaamaan kellon mieleisekseni. Tuunaamiseen meni yli vuosi – tai siis ei siihen itse tuunaamiseen vaan siihen, että miettisin minkälaisen teen ja koska sitä jaksaisi oikein aloittaa. Loppupeleissä kello oli todella helppo tehdä ja kun aloitin, sain sen valmiiksi parissa tunnissa. Tarvitsin vain valkoista ja ruskeaa maalia, pari pensseliä, teippiä, nuo isot numerot ja liimaa.

Sunnuntaita!

Ps. Ei se poika nuku.

Suhteet Sisustus Oma elämä DIY