Niille, joille bujo on aivan uusi sana; bujo, eli bullet journal on kalenterin sekä päivä- ja muistikirjan yhdistelmä.
Käytännössä sinne voi siis laittaa ihan mitä vaan. Mun bujosta löytyy ainakin viikkonäkymät, joihin pystyn merkkamaan jokaisen päivän to-do listan, treenit ja muut sovitut jutut sekä kuukausinäkymät, joihin saan merkkailtua vähän isompia juttuja, joihin saattaakin hurahtaa koko päivä.
Viikko- ja kuukausinäkymien lisäksi bujossa pystyy helposti seuraamaan yksittäisiä asioita trackereilla (anteeksi kamalasti, mutta en vaan osannut kääntää järkevästi…) esim. veden juontia, omia nukkumisia ja mielialaa. Tosin, ainakin mä olen todella laiska täyttämään mitään trackereita pidemmän aikaa. Pari päivää sitten yksi mun kavereista halusi katsoa mun bujoa ja löytäessään sieltä melkein loppuun asti täytetyn mieliala -trackerin sanoi vaan, että: ”Idea on hauska, mutta sä et ole nähtävästi tuntenut marraskuun viimeisinä päivänä yhtikäs mitään.”
Bujoilu tuli ns. pinnalle reilu vuosi sitten. Itse aloitin ensimmäisen bujoni jo 2017 loppuvuodesta ja siitä oon jatkanut tähän päivään asti, tosin vähän pätkissä. Mulla on monia syitä, miksi tykkään bujoilusta ja miksi se kannattaa, joten nopean ja tiivistetyn top 3 rustasin tohon alle.
1. Olen vahvasti sitä mieltä, että bujoilu on yksi maailman helpoimmista harrastuksista. Eihän siihen tarvitse kuin tarkoitukseen sopivan vihkon, kynän ja vähän aikaa. Jos sulta löytyy kaapista vaikka käyttämätön, tai miksei puoliksi käytettykin vihko, niin se sopii hommaan ihan loistavasti!
2. Vaikken koe olevani kovin hyvä piirtäjä tai ylipäänsäkään luova sen asian saralla, niin tykkään silti piirtämisestä. Bujoilussa en ole jostain syystä niin kauhean kriittinen, kuin piirtäessä muuten olen, joten pääsen kehittämään tätä taitoa.
3. Mä tykkään tehdä kaiken maailman aikatauluja ja listoja, löytyy päivittäiset, viikottaiset ja kuukausittaiset to-do listat ja ties mitä muita enkä yhtään tykkää, jos ne on eri paikoissa. Bujo on siitä tosi kätevä, että saan kaikki listat ja aikataulut samaan paikkaan! Aikataulujen ja listojen lisäksi kirjotan myös kaikki ideat bujoon, jotta muistan ne vielä myöhemminkin. Mun muistilla ei ilman tätä pärjäisi sitten alkuunkaan…
Yhden bujoilun hyvän puolen haluan vielä tähän mainita ja se on se, ettei virheet haittaa! Mitä sitten, vaikka yhdelle aukeamalle tulisi kirjoitusvirhe ja toiselle liimaisit vahingossa tekstinpalan väärinpäin (tämähän ei ole ainakaan nähtävillä seuraavassa kuvassa).
Usein kaikkein pienemmistäkin virheistä tehdään itselle iso numero mutta bujoilussa, niinkuin kaikessa muussakin, se on oikeastaan aika turhaa. Multa löytyy varmasti melkein jokaiselta bujoaukeamalta jokin virhe, joka on myös ärsyttänyt jossakin vaiheessa. Oikeasti niitä ei edes huomaa ja osa näyttää jopa tosi hauskoilta!
Tähän loppuun laitan vielä, muutaman idean bujon eri aukeamien tai kuukausien teemoiksi, sillä ainakin mä saan aina tuskailla näiden keksimisen kanssa…
teemoja: kirjat, kartat, kukat, planeetat, uimarannat, linnut, kasvien lehdet, koirat, kissat, netflixsarjat tai jokin väri
Jos nyt innostuit aloittamaan bujoilun, niin siitä vaan! Muista se, että sun bujosta voi tulla just sun näkönen, eikä sun tarvi niinkään miettiä, että miten hienolta se nyt näyttää muiden mielestä. Jos sä ite tykkäät, niin tee sillon sun bujosta just semmonen, kuin itse haluat <3
Löytyykö sulta kaapista Nutellapurkki, joka ei tunnu tyhjenevän tai muuten vaan haluat jotain hyvää syötävää ja vähän piristystä päivääsi? Siinä tapauksessa tää postaus on just sulle!
Allekirjoittaneelta ainakin löytyi Nutellapurkki kaapista seisomasta, mutta tätä postausta varten jouduin ostamaan uuden purkin, jotta Nutellaa riittäisi kaikkiin resepteihin. Se siitä yrityksestä, nyt siellä on uusi purkki odottelemassa…
Postauksen lopusta löydät kolme herkullista Nutella-reseptiä; Nutella-juustokakun, Nutellabrowniet ja Nutellakuppikakut, joista kaikki soveltuvat erinomaisesti niin juhlapöytään kuin mökkieväiksi. Pysykää siis kaikki herkkusuut kuulolla!
Me kaikki tarvitaan omaa aikaa. Meidän kaikkien on pakko saada rentoutua jossain vaiheessa ja se täytyy hyväksyä. Mä pystyn kaikkein parhaiten rentoutumaan keittiössä, vaikka mun tekemisistä sitä ei aina uskoisi. Saatan polttaa sormenpääni, kun vahingossa osun kuumaan paistinpannuun ja kaataa puolet jauhoista päälleni, mutta tuntea silti rentoutuvani.
Puhuin instagram-storyssani, että kesän ajaksi aloitan kokkaussarjan, jonka nimi tulee olemaan Katastrofikokki. Sanoin, että sarja tulee olemaan rento ja joka kerta tulen tekemään mulle täysin uutta reseptiä, jonka jaan blogissani hauskojen kuvien ja pienen extran siivittämänä.
Ennen kaikkea olen innoissani tästä projektista. Haluan tuoda ihmisille hyvää mieltä, eikä mikään toimi siinä hyvää ruokaa ja hauskoja kuvia paremmin. Koska saan ruokaa tehdessä omaa aikaa itselleni ja samalla jotain (toivottavasti) hyvää mieltä tuovaa muille, haluan tehdä pienen muistutuksen siitä, miten tärkeää ja upeaa on viettää omaa aikaa. Kuinka siitä voi saada tehtyä jotakin.
Kukaan ei jaksa painaa koko aikaa aivan täysillä. Olen monesti yrittänyt vetää täysillä liian pitkään, eikä siitä seuraa mitään hyvää. Asia, jonka yritän aina sallia itselleni, jotta jaksaisin hoitaa asiat kunnolla loppuun on oma aika ja rentoutuminen.
Inhoan sitä, että monesti rentoutumista ajatellaan ajanhukkana. Oikeasti ajanhukkaa syntyy silloin, kun ei rentoudu tarpeeksi. Jos haluat olla tehokas, jotain täytyy olla myös sille vastapainoksi. Nykymaailmassa ihmettelen sitä, miten kiire ja täysi aikataulu tuntuvat välillä ihailun kohteilta ja pyrkimyksiltä. Ei sen pitäisi olla näin.
Se mitä oma aika kenellekin merkitsee, vaihtelee eri ihmisten kohdilla. Joku rentoutuu parhaiten lukiessaan, toinen taas käydessään juoksulenkillä. Mulle todellinen oman ajan ja rentoutumisen keskipiste on ehdottomasti keittiö ja kokkaaminen. Se, että saan omasta rentoutumisestani puolivahingossa jotain aikaan on ihanaa.
Omasta ajasta ei tarvitse saada aikaan mitään konkreettista, mutta silloin syntyvät hyvät ideat. Kun ei yritä pähkäillä tiettyä asiaa yhtä jaksoisesti, aivot ratkaisevat sen itse saadessaan siihen aikaa.
Ylempi teksti voi kuulostaa turhan painavalta ja syvälliseltä rentoon kokkaussarjaan. Aihe on kuitenkin tärkeä ja paras tapa tuoda se esille, oli mielestäni tämä postaus. Nyt kuitenkin ravistellaan taakasta kaikki rankat aiheet ja katsotaan vaan sitä, kuinka mä mokailen!
Tähän kuvaan kiteytyy se hetki, kun tajusin todella miten hölmö osaan olla. Jos leivonnaisessa on neljä ainesta, tarvitaan aikamoista taitoa sen mokaamiseen, vai mitä?
Mulle sekin on kuitenkin täysin mahdollista. Ohjeessa käskettiin sekoittamaan Nutella ja kanamunat, mä sekoitin Nutellan ja vehnäjauhot… No, säästin aikaa, kun vain laitoin kaikki ainekset samaan kulhoon ja sekoitin kaikki kerralla.
Ihmettelen vieläkin, miten onnistuin olemaan sotkematta tuota Nutellaa pitkin seiniä, mutta silti sain sitä nenääni. Tosin tulin levittäneeksi sitä pitkin naamaani, joten ehkä sen takia onnistuin säästämään seinät Nutella kuorrutukselta.Tämä kuva on niin aito kuva mun leipomisesta kuin vaan voi olla! Ilmeet on todella usein tätä luokkaa, kun vähän koko ajan meinaa jauhot lentää kulhon sijasta pöydille.
Jos susta nyt tuntuu siltä, että sun tekee mieli ottaa vähän omaa aikaa, niin voit esimerkiksi hyödyntää jotain tämän postauksen Nutella-reseptiä ja antaa itsellesi oikeuden pieneen herkkuhetkeen!
Muistutan vielä, että kunnia yhdenkään reseptin kehittämisestä ei kuulu minulle, vaikka olenkin jokaista niistä hieman muutellut. Jos haluat nähdä alkuperäisen reseptin, löydät linkin siihen kirjoittamani reseptin lopusta.
Nutella-juustokakku
Tämä kakku on ehdoton juhlapöytien kuningatar! Juhlia varten kakku kannattaa tehdä edellisenä päivänä, kakku maistuu paljon paremmalta jos se on saanut olla jääkaapissa yön yli.
POHJA
yksi pieni paketti (175g) Dominokeksejä
80g voita
TÄYTE
130g valkosuklaata
400g maustamatonta tuorejuustoa
2 kananmunaa
150g ranskankermaa
n. 100g Nutellaa
VALMISTUS
1. Ota ranskankerma, tuorejuusto ja kananmunat huoneenlämpöön. Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä.
2. Seuraavana valmistetaan pohja. Murskaa Dominot nyrkillä pakastepussissa tai monitoimikoneessa ja sulata voi. Yhdistä keksimurska ja voisula, painele seos irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin jähmettymään.
3. Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Laita tuorejuusto kulhoon ja sekoita se pehmeäksi. Lisää tuorejuuston joukkoon kananmunat yksi kerrallaan ja sekoita. Kääntele valkosuklaa ja ranskankerma tuorejuuston ja kananmunien sekaan.
4. Ota pohja kylmästä ja kaada täyte pohjan päälle. Pehmennä Nutellaa mikrossa ja tiputtele reilun teelusikallisen kokoisia nokareita Nutellaa täytteen päälle. Vedä veitsellä nokareiden läpi pysty- ja vaakasuuntiin niin, että saat pinnalle muodostumaan pyörteitä.
5. Paista juustokakkua uunissa reilu 40 minuuttia tai siihen saakka, että täyte näyttää hyytyneeltä reunoilta mutta vielä hieman hyllyvältä keskeltä. Avaa uunin luukku hetkeksi, jotta kosteus poistuu, laita luukku takaisin kiinni ja sammuta uunista virta. Anna kakun jähmettyä uunissa vielä n. tunnin ajan.
6. Kun otat kakun uunista, jäähdytä se vielä kunnolla huoneenlämmössä, ennen kuin siirrät sen jääkaappiin.
Nämä kuppikakut ovat hieman työläämpiä ja haastavampia, mutta olivat ainakin mun ja Eeditin suosikkeja!
TARVITSET
125g voita
1.5 dl sokeria
2 kanamunaa
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl vaniljasokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 rkl maitoa
1 appelsiinin raastettu kuori
n. 1,5 dl Nutellaa
KUORRUTUS
100g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl vispikermaa
1 rkl appelsiinimehua
reilu 2 rkl tomusokeria
ripaus kanelia
VIIMEISTELY
tummaa kaakaojauhetta
VALMISTUS
1.Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.
2. Vatkaa voi ja sokeri kulhossa vaahdoksi. Lisää kananmunat vaahtoon yksitellen ja hyvin sekoittaen. Sekoita leivinjauhe, vaniljasokeri ja vehnäjauhot keskenään ja lisää seos taikinaan. Lopuksi lisää taikinaan maito ja raastettu appelsiinin kuori ja sekoita tasaiseksi. Jos raastat appelsiinin kuoren itse, älä raasta kuoren valkoista osaa!
3. Lusikoi aluksi nokare Nutellaa jokaiseen muffinivuokaan ja sen jälkeen täytä vuoat taikinalla. Jätä hieman kohoamisvaraa (toivon todella, että olisin muistanut tämän)! Paista 15-20 minuuttia 180 asteisessa uunissa. Ota kuppikakut uunista ja anna jäähtyä,
4. Sekoita kuorrutuksen ainekset kulhossa. Lusikoi pikkuinen nokare Nutellaa kuppikakun päälle ja sen päälle kuorrutusta.
5. Viimeistele kuppikakut ripottelemalla kaakaojauhetta siivilän läpi kuorrutteen päälle.
