Posket punaisena ja hiukset kuurassa, ihana pakkanen!

Virve.jpg

Aamulla pakkasmittari näytti – 25 astetta. Odoteltiin keskipäivää ja auringon lämpöä hetki, ennen kuin vedettiin luistimet jalkaan ja lähdettiin radalle. Auton lämpömittari näytti enää – 19 astetta. Kaikki muut olivat pakkasta piilossa sisällä ja me saimme pelata jääpalloa tyhjällä kentällä. Viime luistelukerrasta oli aikaa noin viisi vuotta ja meillä oli tosi hauskaa. Näin myös mieheni ensimmäistä kertaa luistimet jalassa.

P1190471.JPG

Yritin muistella koulussa opittuja temppuja ja siitä hyvästä kaaduin kerran polvilleni. Tuli myös lapsuusmuistoja mieleen, kun olin maalissa, enkä ehtinyt mitenkään reagoida palloihin. Jouduin pelaamaan (tai sain pelata) aina isoveljeäni vastaan ja enhän minä ikinä voittanut…

P1190472.JPG

Tykkään pakkasesta! Kun pukeutuu lämpimästi, liikkuu paljon ja samalla ihailee kauniita kuuraisia maisemia, mieli pysyy virkeänä. Kerran ollaan Suomeen synnytty, niin täytyy nauttia siitä, mitä luonto meille antaa. 

Päivittelen huomenna taas viikon liikuntalukkarini tänne. Tällä viikolla pysyin aika hyvin suunnitelmissani. Liikuntasuoritukset saattoivat vaihtaa päivää, mutta urheilin jopa enemmän, kuin olin suunnitellut. Huomasin, että painoni oli puonnut viime kerrasta pari kiloa, kun anoppilassa oli puntari. En paljon välitä kiloista, vaan tärkeämpää on hyvä fyysinen kunto ja mieli. Liikunta tekee hyvää myös henkisesti! Olin vielä joulukuussa todella masentunut, mutta liikunnan lisääminen on tehnyt minusta melkein eri ihmisen. 🙂

Suhteet Rakkaus Liikunta Mieli

Auringosta ja pakkasesta nauttivat

Lenkillä18.1.14.jpg

Täydellinen lenkkikeli, aurinko paistaa ja pakkasta on vajaa – 20 astetta. Onneksi olen aina osannut pukeutua oikein ja onneksi koirilla on niin paksu turkki, ettei meitä pikkupakkanen haittaa.

Kävelin/hölkkäsin tänään noin tunnin lenkin lähimaastossa ja olin palaamassa tuttua lenkkitietä takaisin, kunnes toinen koirista (minun korani) löytää metsäpolun. Annan koiran näyttää reittiä… Vastaan tulee tie ja mietin, että kohta pamahdetaan jonku talon pihaan… mutta koira kääntyykin pellolle, kävellään pellon toiseen reunaan ja koira kääntyy oikealle. Ihastelen maisemia ja tulee vähän luvaton olo. Kenenköhän pihaan päädytään..? Mutta annan kerrankin koiran viedä, minne haluaa ja vähän aikaa talsittuamme tie tuleekin tutun lenkkireitin risteykseen! On mulla hyvä opaskoira! Reitti oli vaihtelevaa, kaunista maastoa ja aion ottaa sen heti vakio lenkkireitiksi. 

Nauttikaa tekin aurinkoisesta ulkoiluilmasta! Sitä näyttää riittävän koko viikonlopulle. <3

Me huristellaan huomenna miehen lapsuuden kotiin (maalle) ja kaivetaan luistimet esiin monen vuoden tauon jälkeen. I can’t wait. 

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Mieli