Eipä sillä, että meillä muutenkaan kauheasti hiihdeltäisiin…

Sää on kuitenkin nyt sen verran marraskuu, että kaikki talven hauskuudet on peruttu niiltä, joilla ei ole lapinreissua ohjelmassa. Meillä ei ole, eikä muutakaan reissua. Kovinkaan paljon rahaa emme ajatelleet nyt tähän panostaa. Lapsille kotonaoleminen sopii mahtavasti, itse kaipaisin nyt jotain muuta.

Ohjelmassa on nyt joka tapauksessa pienen budjetin hommia;

– Runebergin koti (olen joutunut käymään siellä omassa lapsuudessa ja nuoruudessa aivan liian monta kertaa, mutta meidän lapsia se viehättää suuresti)

-mahdollisesti muutkin Porvoon museot

-Ateneum/ Tekniikan museo / Mannerheim-museo (joku näistä, ei kaikki!)

Nämä ovat nyt ”ilmaisia”, kun meillä  aikuisilla on Museokortit voimassa. Joku ravintolakäyntihän näihin varmaan on liitettävä ja sehän on tällaisella joukkiolla kaikkea muuta kuin ilmaista. Museokortin voi aktivoida koska vaan, joten on tiedossa pienibudjettisia lomia lasten kanssa vuoden sisällä, kannattaa tuota kalliinoloista kertahankintaa harkita. Se tarvitaan vain aikuisille ja lapset pääsevät muutenkin maksutta melkein kaikkiin museoihin. Hinta tällä hetkellä on 69€ vuodessa, joka on aika kustannustehokasta ajanviettoa, jos sen myötä innostuu käymään lähimuseoissa useita kertoja vuoden aikana jonkin kalliimman homman sijaan.

-pleikkarin pelaamista kotona; arjessa lapsille ei paljon ruutuaikaa kerry, niin saavat nyt joku päivä pelata vähän pidemmin

-Legoja, Legoja, Legoja ja Legoja; meidän lapset ovat porukassa niinsanotusti hyviä leikkijöitä

-Uno, Skipbo, tarinanopat ja sen sellaiset

-uimahallireissu tai kolme (mies hoitaa nämä, niin minä saan rauhassa pulata blogia sen aikaa)

-Ikea-käynti; mieheni ja poikani rakastavat Ikea-reissuja eikä sieltä tarvitse tietenkään mitään ostaa! Lihapullat aina syömme siellä, oli ostoksia tai ei 🙂

Uhallanikaan en aio suunnitella mitään ulkoaktiviteettia!

Yhden talvi-ihanuuden aion kuitenkin toteuttaa säästä huolimatta:

 <3 Laskiaispullat <3

Kaivattu vapaapäivä ja toiveikas mieli pulpauttelevat mieleen kaikenlaista ihanaa, mitä voisi tehdä ja haluta. Haluaminen onkin ihan ydinosaamistani, tekemisen kanssa voi olla vähän niin ja näin.

Kuuntelin äänikirjaja Vappu Pimiän ja Johanna Huhtamäen kirjan Valonantajat ja vapaasti tiivistettynä sen pointtina oli, että asioita saa kyllä vaan on riittävän kiitollinen ja haluaa kunnolla. Hyviä uutisia minulle, joka en voisi olla kiitollisempi kaikesta mitä nyt on ja samalla haluan kuitenkin aivan hirveästi kaikenlaista.

Tuttipullohommat kiinnostelee monipuolisesti

1. Haluan viettää Irlannissa tai niillä hoodeilla muutaman viikon, jolloin voin tehdä mitä huvittaa. Haluan asua niin, että pääsen helposti kävellen Atlantin rantaan katselemaan pauhaavaa merta ja viettää päiväni passiivisesti haaveillen. Haluan syödä lounasta pubissa niin usein, että saan sieltä moikkaustuttuja. Haluan juoda teetä kotona villasukat jalassa.

2. Haluan sijaisvauvan. Olen käynyt vuosia sitten sijaisperhevalmennuksen. Halusin silloin ja haluan vieläkin kokeilla toimia kriisisijoitettavan tai adoptiota odottavan vauvan sijaisperheenä. Haluan hoivata vauvaa sydämeni kyllyydestä ja käydä kahviloissa vaunuja työnnellen. Elämäntilanteeni ei ole ollut sopiva vauvaa ajatellen kertaakaan valmennuksen jälkeen, paitsi nyt. Tällä kertaa esteenä on enää asuntomme koko, mutta ehkä jonain päivänä sekin järjestyy.

3. Haluan ottaa kesäksi hoitoon pieniä kaneja tai karitsoja. Tai molempia. Kaneja haluan pitää kämmenellä ja silitellä joka päivä. Karitsoja haluan ”kesyttää” niin, että ne kävelevät pihalla perässäni ja juottaa niille maitoa tuttipullosta (jotkut lammasemot dissaavat omia poikasiaan ja siksi joskus on aiheellista hoitaa karitsan ruokinta tuttipullolla).

Haluaakohan joku tällainen karitsa tulla minulla hoitoon? Ja ottaa kanssani selfietä?

Näitä tänään. Mitä sinä haluat?