Tänään olen hyvin epätyypillisesti itselleni juonut sekä kahvia että teetä. Tee oli tummaa turkkilaista perusteetä ja kahvi överiä-makeaa ja kermaista.
Kahvin ostin hemmotellakseni itseäni jollain oikein hyvällä. Enpä tiedä oikeastaan miksi minua pitäisi yhtään näin kovasti hemmotella, mutta näin nyt kuitenkin ajatus siinä kohtaa toimi, kun tilasin kahvilassa appelsiini-valkosuklaa-kahvin. Että ansaitsen jotain tosi hyvää.
Jes, mitä herkkua!
Katso nyt! Onhan se aivan ihana!
Paitsi etten oikeastaan tykännyt siitä ollenkaan. Se oli aivan liian makeaa, vaikka makeasta pidänkin ja jotenkin vaan outoa epä-kahvia. Siitäkin huolimatta, että varmistin vielä tilatessa, että siihen tosiaan sisältyy annos kahvia kaiken sälän lisäksi. En juonut loppuun. Se ei ollut kahvin vika, mutta olemme vain kasvaneet erillemme herkkukahvien kanssa. Tai ainakin kaikkein överimpien herkkukahvien kanssa.
Illemmalla olin hälisevissä turkkilaisissa juhlissa ja tarjolle tuotiin turkkilaista teetä. Ihan sellaista tavallista teetä, jota juodaan pikkuisista laseista. En oikein välitä siitä noin yleisesti, mutta yleensä otan sitä kuitenkin juhlissa, koska kuuluu ottaa.
Ja sitten se tapahtui; tee maistui ihan hyvälle. Ei millekään varsinaiselle herkulle, mutta siihen tilanteeseen hyvin sopivalta kupposelta, jonka join mielelläni.
Elegantti turkkilainen teekuppi
En usko muuttuneeni oikeaksi teenjuojaksi,lähimainkaan. Se olisi hienoa ja tapahtuu varmasti aikanaan. Sitten aikuisena kun minulle maistuu myös viini ja GT.
Tänään olen kuitenkin onnellinen siitä, että olen vihdoin vierottautunut kaikkein övereimmistä kermavaahtokahveistä enkä välttämättä enää jatkossa tilaa niitä. Kovin usein ainakaan.
Järjestimme lasten kavereille viime viikolla Halloween-juhlat. En ole oikein jouluihminen, mutta pääsiäinen, uusivuosi ja Halloween ovat minun hommiani hyvin vahvasti. Aina en ehdi niiden ympärille puuhailemaan mitään ihmeempää, mutta tänä vuonna halusin ehdottomasti Halloween-kekkerit pitää.
Kutsuimme pienimmälle lapselle yhden kaverin ja keskimmäisille kahdelle lapselle muutamia kummallekin. Vanhin olisi saanut kutsua yhden, mutta ei lopulta saanut aikaiseksi. Yhteensä paikalla oli lopulta 16 lasta. Mieheni on huippu, joten kahdestaan saimme juhlat hoitumaan.
Kohderyhmänä oli pääosin noin seitsemänvuotiaat.
Melkein kaikki vieraat pääsivät tulemaan, vaikka kutsut lähetettiin vain pari päivää ennen ja pieni talomme täyttyikin tosi hienosti pukeutuneista lapsista. Enimmäkseen meille tuli hirviöitä, mutta joukossa oli pari söpöäkin.
Suunnittelu ja valmistelu on lastenjuhlissa melkein tärkeintä, joten sitä tehtiin innolla. En halunnut ostaa mitään krääsää aiheeseen liittyen, joten valmistelu vaati lapsilta mielikuvituksen käyttämistä. Hienosti tekivätkin pelottavia vesivärimaalauksia ”diskohuoneen” seinille ja hyödynsivät ennestään meiltä löytyviä koristeita.
Lapset koversivat kurpitsalyhtyjä. Sisuksista tehtiin keittoja siemenetkin paahdettiin lasten toiveista. jäätelökauha on hyvä apuväline.
Ohjelma muotoitui seuraavanlaiseksi:
-Sisääntullessa jokainen sai koskea piilossa olevaa ”kuolleen miehen silmää”. (Olin leikannut pehmeästä tomaatista yläosan pois, kaivanut siemenet pois lusikalla ja laittanut sinne keitetyn ja kuoritun kananmunan silmämunaksi.)
-Seuraavaksi sai koskea aivoja ja selvittää mitä sinne oli piilotettuna (keitettyä ylikypsää spagettia, jonne oli piilotettu dinosaurus-lelu).Seos oli vielä vähän lämmintä. Harva uskalsi kaivella niin kauan, että lelu löytyi. Tämäkin kippo oli piilotettu pyyhkeellä, koska muutenhan se olisi ollut vaan kulhollinen spagettia…
-Disko lasten huoneessa. Lapset olivat itse tehneet soittolistan ja koristelleet seinät pelottavilla kuvilla. Valoiksi he valitsivat värikkäät vilkkuvat jouluvalot. Itse olisin lisännyt vielä strobovalon, joka meille on jostain kulkeutunut, mutta se jäi nyt ulkopuolelle.
-Kilpailu, jossa väki jaettiin kahteen joukkueeseen ja tehtävänä oli muumioida yksi joukkueen jäsenistä kierittämällä hänet vessapaperiin.
-Sitten vähän herkkuja!
-Mörköleikki ulkona pimeässä. Olimme pyytäneet vieraita tuomaan taskulamput ja niiden valossa leikittiin Mörköpiilosta. Osa lapsista meni piiloon ja oli mörköjä, loput etsivät. Jos mörkö oli vaarassa tulla löydetyksi, hän peläytti etsijän.
Näetkö? Täällä ei näe mitään!
-Aarteenetsintä pimeässä puutarhassa. Kahdesta kattilasta löytyi jokaiselle pienet Halloween-karkit.
Sitten olikin aika lähteä kotiin! Olisi voinut lisätä sellaisen leikin, että kaikki aikuiset olisivat etsineet oman lapsen pimeästä puutarhasta.
Kurpitsalyhdyt tositoimissa
Tarjoilut olivat nekin hyvin kotikutoiset
Sormihodarit: Lapset olivat veistäneet nakeista kynnen kohdat irti ja lisänneet viiltoja uurteiksi. Ketsuppia vereksi tietysti!
Hämähäkinseittimokkapalat: Käytin tavallista ohjetta ja lapset saivat hoitaa leipomisen valvonnan alla. Hämähäkinseittikuvion saa tehtyä siten, että pursottaa ruskean kuorrutteen päälle ympyröinä tai spiraaleina tomusokeritahnaa (tomusokeri+vesi). Sitten vedetään kuorrutteen pintaan pienet viivat keskustasta reunoihin päin nopsaan, ennen kuin kuorrute kovettuu. Koristeluun tarvittiin aikuista enemmän, ettei kuorrute ehdi jähmettyä.
Mokkapalat hämähäkinseittikuviolla
Pullahaamut: Ostin Pullavan viipaloidun peruspitkon. Vatkasin 2 dl kermaa ja hitusen vaniljasokeria vaahdoksi ja levitin ohuen kerroksen kermavaahtoa pullien päälle ihan tavallisella veitsellä. Leikkasin palasen kahtia ja lisäsin koristeet. Silmät on ostettu kaupan leivontaosastolta ja suut muotoiltu viinirypäleistä.
Helppo Halloween-tarjoilu lapsille
Klassinen käsibooli: Jäädytimme edellisenä iltana kertakäyttöhanskojen sisään mansikanmakuista Juissia, joka oli värjätty punaisemmaksi karamellivärillä. Lopputulos ei näyttänyt yhtään vereltä, mutta kelpasi kohderyhmälle. Minulla sattui olemaan vain sisältä kevyesti puuteroituja hanskoja, joten käänsin ne nurinpäin puuteripuoli ulospäin ennen mehun kaatamista hanskaan. Solmin hanskat kiinni tuorekelmusoiroilla ja pakastin yön yli. Litra Juissia riitti neljään hanskaan. Lisäksi ”booliin” tuli mustikkamehua ja hiilihapotettua vettä.
Tarjolla oli lisäksi poppareita, tummia viinirypäleitä ja mandariineja.
Kas siinä; vähäroskaiset, kohtuuhintaiset ja ei aivan överimakeat lastenjuhlat! Kustannukset koostuivat yksinomaan tarjoiluista.
Aikuisuudessa on se hyvä puoli, että pääsee sirottelemaan joka väliin omia arvojaan ja panostamaan ja pihistämään niiden mukaan. 🙂
