4 x tulevaisuuden ruokailmiö

Jos jokin asia herättää tunteita, se on ruoka. Se, mitä syömme, liittyy erottamattomasti kulttuuriin, muistoihin, identiteettiin… ja ympäristöön. Ruoantuotanto tuottaa merkittävän osan maailman päästöistä, sekä vaikuttaa myös moneen ympäristöongelmaan.

Ruoan tulevaisuuteen keskittyvissä visioissa usein mennään suoraan scifi-osastolle: joko alamme syödä toukkia, nauttia vain nestemäisiä aterioita tai valmistaa ruokaa ilmasta. Siksi katsoimme blogin maltilliseen kristallipalloon ja pohdimme, miltä näyttää tulevaisuuden ruoka. Tässä neljä ehdotusta!

1. Ei enää halpaa lihaa

Liharuoka pitää silti edelleen pintansa suomalaisten lautasilla: jopa parjatun naudanlihan kulutus jatkoi nousuaan viime vuonna. On selvää, että näin ei voi jatkua tulevaisuudessa ja paine tarttua toimeen kasvaa. Vuonna 2017 sijoittajat arvioivat, että lihan haittaverot tulevat yleistymään.

Silti viime vuonna maataloutta tuettiin Suomessa lähes kahdella miljardilla eurolla. Suurin osa siitä menee suorasti tai epäsuorasti liha- ja maitoteollisuudelle. Suurin osuus lihan kuluttajahinnasta päätyy kuitenkin teollisuudelle ja kaupalle, ei tuottajille. Tuemme siis lihantuottajia voidaksemme ostaa kaupasta jauhelihaa edullisempaan hintaan. Kreisiä, eikö?

Monissa maissa lihantuotannon haittaveroista on jo keskusteltu. Näihin lukeutuu esimerkiksi Tanska, jossa popsitaan lihatuotteita yli 100 kiloa vuodessa henkeä kohden. Kuinka paljon lihan haittaveron sitten pitäisi olla? Jopa 40%, ehdottaa Oxfordin yliopiston tutkimusryhmä. Kalliimpia jauhelihapaketteja odotellessa!

Löytyyköhän vuonna 2030 lautaselta enää viiniä tai juustokekoa? Ei välttämättä.

2. Hyönteisiä lautasille

Vuonna 2017 maistoin ensimmäistä kertaa rapeaksi paistettua sirkkaa helsinkiläisillä katuruokafestareilla. Maku oli pähkinäinen ja koostumus rapsakka, mutta sirkan jalat juuttuivat ikävästi hampaiden väliin. Lyhyesti sanottuna: tarvitsen ehkä vielä vakuuttelua lähteäkseni hyönteistrendiin.

Suurimmassa osassa maailman kulttuureita hyönteisiä on käytetty ruuaksi tuhansia vuosia, mutta Suomessa hyönteiset on voitu määritellä elintarvikkeeksi vasta vuodesta 2017. Moni ravintola tarttui uutuusilmiöön heti. Kaupasta saa jo sirkkaleipää, -suklaata, -granolaa ja Sirkkis-jauhelihankorviketta. Kesäisellä Kolin-reissulla sirkkajauholla ryyditetty pussikeitto maistui hyvin.

Ihan hetkeen ötökät tuskin löytävät tietään kaikkien suomalaisten lautasille, mutta toisaalta ruuassa on aina kysymys tottumuksesta. Vai kuinka monelle nykysuomalaiselle maistuisi savolainen perinneruoka tappaiskeitto?

3. Hyvästi hävikille

Tiesittekö, että suomalaiset heittävät keskimäärin yli 20 kiloa ruokaa roskiin vuodessa? Onneksi ruokahävikin vähentämiseen on syntynyt useampiakin innovaatioita. ResQ Club on välittänyt ravintoloiden ylijäämäannoksia jo useamman vuoden, ja syyskuussa kauppakeskus Rediin aukesi Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa WeFood. Vantaalla on kehitetty Yhteinen pöytä –toimintamalli, jossa hävikkiruoasta tehdään ilmaisia, yhteisöllisiä aterioita. Samalla tarjotaan köyhyyden lisäksi apua yksinäisyyteen.

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kuitenkin kotitalouksissa. Tehokkain tapa vähentää hävikkiä on siis tehdä säännöllinen inventaario omaan jääkaappiin – ja tehdä esimerkiksi hävikkipitsaa.

 

4. Eroon muovipakkauksista

Ruoan ympäristövaikutukset eivät rajoitu vain ruokaan itseensä. Tärkeää on myös se, mihin ruoka on pakattu. Etenkin muovi on massiivinen ympäristöongelma: vuosittain sitä päätyy meriin arviolta 12 miljoonaa tonnia.  Suomessa muovia käytetään eniten juuri pakkaamiseen.

Muovipakkaus parantaa ruuan säilyvyyttä, mutta iso osa käyttämästämme muovista on turhaa: kertakäyttöastioita, tarpeettomia pakkauspusseja ja –kelmuja, noutosalaatteja. Huoli muovin ympäristövaikutuksista kasvaa jatkuvasti ja kilpailu muovin korvaajasta kiihtyy. Pelkästään Suomessa on kehitetty jo ainakin neljä muovin korviketta. Ehkä jo lähitulevaisuudessa ruokamme pakataankin muovipakkausten sijaan sulapaciin!

Mitä veikkaatte, syömmekö 20 vuoden päästä ihan eri ruokaa kuin tänä päivänä? Mitä listalta vielä puuttuu?

 

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM