Entä jos ostaisimme ainoastaan esineitä, jotka kestävät?

Meistä jokainen tahtoisi varmaan tehdä parempia ostopäätöksiä. Se vain on usein kovin vaikeaa. Mainosten vaikutuksesta päädymme tekemään impulssiostoksia ja hankkimaan tavaroita tietämättä, mitä oikeasti tarvitsemme tai haluamme. Lisäksi monet esineet valmistetaan nykyään valmiiksi huonolaatuisiksi ja siten, ettei niitä ole edes mahdollista korjata. Niinpä ennen kuin huomaammekaan, meillä on kämppä täynnä roinaa, jota emme todella tarvitse, josta emme välttämättä edes pidä ja joka jossain vaiheessa muuttuu jätteeksi. Jos Shakespeare kirjoitaisi Hamletin nyt, Hamlet ei enää pohtisi olemista vaan ostamista, ja perimmäinen kysymys voisi hyvin kuulua: Kuinka tehdä parempia ostopäätöksiä, kas siinä pulma?

Onneksi entinen mainosalan ammattilainen Tara Button on kirjoittanut aiheesta kokonaisen kirjan. A Life Less Throwaway: The Lost Art of Buying for Life -kirja käsittelee hyvin selkeällä ja perusteellisella tavalla nimenomaan tätä kysymystä — ja tarjoaa siihen vastauksia.

parempia ostopäätöksiä
Kauniita ja kestäviä asioita: vanhat tekstiilit, valurautaiset pannut sekä posliini- ja kristalliastiat.

Ostamme enemmän, mutta huonompaa, ja siitä kärsivät kaikki

Buttonin mainostausta näkyy teoksen sisältämissä runsaissa ja havainnollistavissa esimerkeissä siitä, miten ihmisiä manipuloidaan ostamaan. Button näyttää myös hyvin selkeästi sen, että monien käyttöesineiden kohdalla ennen oli kaikki paremmin -hokema on täyttä totta. Esineiden laatu on todella huonontunut: kuuluisin kirjassa kerrotuista esimerkeistä lienee niin sanottu lightbulb conspiracy eli  hehkulamppusalaliitto, jossa lamppuvalmistajat päättivät, että hehkulamppujen tuli kestää käyttöä vain tuhat tuntia aiemman kahdentuhannen sijaan. Tehtaita jopa sakotettiin siitä, jos niiden valmistamat lamput kestivät aiottua pidempään.

Ja vaikka esimerkki onkin överi, saman ajattelun hedelmät näkyvät nykyään kaikkialla ympärillämme. Vaatteet tehdään niin, ettei niiden ole tarkoituskaan kestää kunnolla käyttöä ja pesuja, sillä voimmehan aina ostaa uuden, halvalla. Ja emmekös me kaikki nykyään suorastaan oleta, että pienelektroniikka hajoaa parin vuoden välein, ja että yhden osan hajotessa koko laite on pakko (tai ainakin halvempi) laittaa kiertoon?

Kuten Button summaa: olemme päätyneet tilanteeseen, jossa ostamme enemmän ja enemmän huonompaa ja huonompaa laatua, ja siten päädymme ostokierteeseen, joka on pahaksi sekä meille että ympäristölle.

Our whole houses, our whole lives, have become stuffed full of things that let us down, cause our stress levels to skyrocket and our bank accounts to empty. But precisely because these things are poorly made or faddy, perversely we are compelled to buy more of them.

Buttonin kirja pyrkiikin auttamaan meidät eroon tästä ongelmasta. Teos toimii todella perustavanlaatuisena avauksena paitsi yhteiskuntamme kulutus- ja tavarakulttuuriin, myös omien kulutustapojen tarkkailuun ja sitten niiden muuttamiseen.

Ratkaisun avaimina vastuullisuus, vastuu ja vintagesta

Button ei vaadi suinkaan vaadi ihmisiltä minimalismia saati askeesia, vaan peräänkuuluttaa ainoastaan vastuullisuutta, laatua ja harkintaa. Hän puhuukin ostofilosiofiastaan termillä mindful curation, ajattelutapana, jossa omaa tavarakokoelmaa kuratoidaan huolella sen sijaan, että tavaraa vain hankittaisiin päättömästi. Tätä filosofiaa tukemaan hän on myös perustanut Buy me once -saitin ja nettikaupan, jossa jaetaan tietoa ja myydään tuotteita, joiden luvataan kestävän.

Arvostan myös sitä, ettei Button kirjassaan kehota ainoastaan ostamaan uutta, vaan painottaa tavaroista huolehtimista, sitä, että otamme omistamistamme esineistä vastuuta huoltamalla ja korjaamalla niitä. Lisäksi hän muistuttaa myös vintagen arvosta: jos esine on kestänyt käyttöä jo vuosikaudet, se on todennäköisesti laadukas ja tulee kestämään vastaisuudessakin.

Olen itse huomannut tämän hyvin konkreettisesti viime vuosina, kun olen alkanut säännönmukaisesti vaihtaa rikkoutuneita tavaroita — niin, en uusiin, vaan vanhoihin. Tätä nykyä aina kun jokin kotonani hajoaa, pyrin hankkimaan tilalle vanhan, mieluiten vuosikymmeniä sitten valmistetun esineen. Olen saanut käyttöön esimerkiksi 70-luvulla valmistetun sauvasekoittimen ja 50-luvulta peräisin olevan, yhä toimivan ompelukoneen. Viimeksi olin onnessani, kun sain ystäviltä vanhan valurautapannun korvaamaan kaikki ne ostamani uudet pannut, jotka menivät aina nopeasti pilalle. Nyt valurautapannu täytyy vain rasvapolttaa, ja sen jälkeen se tulee kunnon huollolla kestämään vuosia. Ihan hyrisen onnesta, kun mietin, että saatan saada nämä esineet kestämään pidempään kuin kymmenen uutta!

Jos vastuullisempi kuluttaminen kiinnostaa lainkaan, suosittelen todella lämpimästi tutustumaan Buttonin kirjaan. Se antaa takuulla paitsi ajattelemisen aihetta, myös hyvin konkreettisia vinkkejä kenelle tahansa, joka tahtoo pohtia kulutuskulttuuriamme, omia kulutustottumuksiaan ja sitä, kuinka tehdä parempia ostopäätöksiä.

 

Tara Button: A Life Less Throwaway — The Lost Art of Buying for Life

Kirja löytyy mm. BookBeatista.

*

Lue myös nämä:

En enää osta pikamuotia

Osta vain liian kalliita vaatteita

Ota vastuu ostoksistasi korjaamalla vanhaa

*

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Kommentit (1)
  1. Ishani Bansal
    25.9.2020, 07:33

    Hey oonaj
    Great article! Thankyou for sharing this valuable information.
    We provide the best Garmin GPS update service. follow this link- https://gpshype.blogspot.com/2020/06/avail-garmin-gps-update-2020.html

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *