Hei, me lennetään – tai sitten ei
Lentäminen on ollut minulle aina läheistä. Puoli sukua on tai on ollut lentäjiä. Matkustin ensimmäistä kertaa ennen kuin olin vuoden vanha ja edelleen on vähän kodikas olo Finnairin koneeseen istuessa. Lapsuuden jälkeen olen reissannut ympäri maailmaa – ja kieltämättä saanut matkailulta paljon. Silti on todettava, että ympäri maailmaa lenteleminen ei ehkä tulevaisuudessa käy päinsä.
Siksi olin iloinen, kun kansalaisaloite lentoverosta sai marraskuun alussa vaaditut 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Lentäminen onkin ollut muihin liikkumismuotoihin verrattuna turhan halpaa, joten toivotaan, että asiaan tulee tulevaisuudessa muutos.
Lentovero on kuitenkin vain yksi tapa vaikuttaa lentämisen hintoihin. Yksi syy lentämisen halpuuteen on lentokerosiinin verovapaus, josta sovittiin toisen maailmansodan jälkeisessä kansainvälistymisen hengessä. Nykypäivänä fossiilisen polttoaineen verottomuus tuntuu kuitenkin absurdilta. Siksi lentokerosiinin verottamisesta onkin käynnissä EU-kansalaisaloite, joka kannattaa käydä allekirjoittamassa!
Onneksi kansalaisten lisäksi myös monet valtiot ovat tarttuneet toimeen. Yhdeksän EU:n jäsenmaata, mukaan lukien Saksa, Ranska ja Hollanti, ovat vaatineet EU-komissiolta koko EU:n laajuisen lentoveron täytäntöönpanoa. Ajatuksena on asettaa kaikki EU-maat samalle tasolle lentämisen verotuksen suhteen, mikä on hyvä asia. Esimerkiksi Ranska on ottamassa uuden lentoveron käyttöön ensi vuonna. Veron tuomat tuotot ohjataan raideliikenteen kehittämiseen. Hyvä Ranska!
Globaalilla tasolla lentämisen päästöt voivat tuntua mitättömiltä, mutta suomalaisten lentopäästöt ovat asukaslukuun suhteutettuna maailman toiseksi suurimmat. Tuprutan itsekin työmatkoilla säännöllisesti ilmakehään sellaisen määrän hiilidioksidipäästöjä, joita ei helposti autottomuudella tai kasvisruoalla korvata – onhan esimerkiksi suomalaisten lentopäästöjen arvioitu jo ohittavan autoilun aiheuttamat päästöt.
Lentoverokeskustelussa on se hyvä puoli, että se on tuonut lentämisen päästöt monen kuluttajan tietoisuuteen. Ehkä elän tämän asian suhteen kuplassa, mutta ainakin olen itse alkanut tuntea syyllisyyttä jatkuvasta lentämisestä – ja siksi vähentänyt lomailun takia tapahtuvaa matkustamista. Lennän yhä työn takia keskivertosuomalaista enemmän, mutta on sekin jotain.
Lentovero ei silti yksinään ratkaise mitään, etenkin kun lentomatkustus kasvaa nopeasti etenkin kehittyvissä maissa, joissa verokeskustelu antaa vielä odottaa itseään. Puhumattakaan siitä, että suurin osa maailman ihmisistä odottaa vielä ensimmäistä lentomatkaansa.
Samaan aikaan lentoverokeskustelu on taas yksi osoitus siitä, miten vaikeaa ja monimutkaista ilmastonmuutoksen ympärillä käytävä keskustelu on. Samaan aikaan pitäisi muistaa, että ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi syytä kiinnittää lentämisen lisäksi huomiota globaalisti suurimpiin liikennepäästöjen aiheuttajiin. Yksi niistä on meillekin ulkomaantuotteita tuova rahtiteollisuus – mutta en ole vielä nähnyt herättävän keskustelua banaaneista tai tuontilenkkareista. Joskus päästöjen aiheuttajat ovat myös yllättäviä: esimerkiksi katumaasturien määrän kasvu on lisännyt päästöjä vuoden 2010 jälkeen lentoliikennettä enemmän. Kukapa olisi uskonut.
Silti olen iloinen keskustelusta, jota ainakin täällä Euroopassa käydään lentämisen päästöihin ja hintaan liittyen. On tärkeää, että lentoveroja maksavat eniten he, jotka myös eniten lentävät. En usko lähinnä nimelliseltä tuntuvan veron välttämättä vähentävän lentomatkustamista, mutta ehkä verosta saatavat tuotot voisi vaikka ohjata niiden parempien biopolttoaineiden tai junaliikenteen kehittämiseen.
Oletko sinä vähentänyt lentämistä? Mitä mieltä olet lentoveroaloitteesta?
*
FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM