Kierrätetty koti
Koti on henkilökohtainen ja lähes kaikille suomalaisille hyvin tärkeä paikka. Suomalaiset ovatkin kovia laittamaan kotia: rakentamaan, remontoimaan, nikkaroimaan ja sisustamaan. Vuonna 2016 suomalaiset kotitaloudet käyttivät keskimäärin 1 595 euroa rahaa sisustamiseen – se on esimerkiksi noin 500 euroa enemmän kuin vaatteisiin ja lähes yhtä paljon kuin ravintoloihin (Tilastokeskus 2016). Isoja summia, siis.
Sisustaminen voi tuntua henkilökohtaiselta, mutta aivan kuten kaikessa muussakin kuluttamisessa, siinäkin näkyy tulojen ja trendien vaikutus. Onpa sisustusvimmaa kritisoitu siitäkin, että se vie etenkin naisten huomion pois tärkeämmistäkin asioista.
Kodin sisustamisesta voi ottaa myös paineita: kyläilyn arvellaan vähentyneen, koska ihmiset arkailevat kutsua kavereita sotkun keskelle. Jotkut jopa peräänkuuluttavat kotipositiivista asennetta, jossa täydellisten instakuvien keskelle raivataan enemmän tilaa kaiken näköisille ja kokoisille kodeille.
Kotiin ja kodin kuluttamiseen liittyvät valinnat vaikuttavat merkittävällä tavalla myös hiilijalanjälkeen. Kodin lämmitys ja rakentaminen ovat tietysti merkittävimpiä energiasyöppöjä, mutta paljon päästöjä aiheuttavat myös kotiin hankittavat tavarat.
Kun muutin 19-vuotiaana pois kotoa, yritin haalia mahdollisimman paljon tavaraa käytettynä. Nykyään kotimme on varsinainen perintötavaravarasto: on isovanhempien vanha sohva, isoisovanhempien pöytäkalusto, isän vanha pöytä ja lamppu… Suurin osa tavarasta astioita myöten on päätynyt kotiimme jonkun muun kautta.
Käytetyn tavaran suosimisessa on monta hyvää puolta: on tunnearvoa, parempi laatu, edullisempi hinta ja kevyempi ekologinen painolasti. Käytetyn takana painavat myös itsekkäät syyt: tykkään siitä, miltä vanhat tavarat näyttävät. Arvostan huonekalujen pinnassa olevaa patinaa ja elämisen jälkiä. Perittyjä tavaroita on täydennetty nettikirppiksillä ja kierrätyskeskuksissa. Etenkin nettikirppiksiltä tekee loistavia löytöjä, jos ei ole siinä etuoikeutetussa asemassa, jossa huonekaluja löytyy suvusta perinnöksi asti.
Etenkin opiskelijoille ja muille pienituloisille kierrättäminen voi olla taloudellisesti ainoa vaihtoehto, mutta kannattaa se muutenkin. Siksi tässä muutama vinkki kierrätettyjen huonekalujen ja kodintavaroiden hankintaan:
1. Täsmäiske nettikirppareilla. Tori.fi ja huuto.net ovat kierrättäjän aarreaittoja. Kun tiedät mitä etsit, se on helppo löytää. Tori.fi:stä uuteen kotiin löytyivät muun muassa Hayn vaaterekki, puinen yöpöytä ja kympin maksanut juomakärry.
2. Osta edelliseltä asukkaalta. Asuntokaupoilla? Kannattaa kysyä edelliseltä asukkaalta, haluaisiko hän luopua mistään kiinteästä tavarasta. Meillä ei ollut kämppään muuttaessamme vaatekaappia tai parisänkyä, mutta ostimme ne suoraan asunnon myyjältä, jolla ei ollut niille käyttöä. Edellinen sänky päätyi sellaista kaivanneelle kaverille.
3. Vanhaan pätee sama kuin uuteenkin: älä osta turhaa ja panosta laatuun. Käytettynä ostetun laatutavaran ei kuitenkaan tarvitse olla kallista design-tavaraa. Ennen huonekaluja saatettiin etenkin maaseudulla tehdä myös itse, mutta ne tehtiin hyvistä materiaaleista. Meillä on esimerkiksi isoenon tekemä vitriini. Ruokapöydän on tehnyt joku porilainen huonekalutehtailija. Laadukasta tavaraa kannattaa myös korjata: repsottavan sohvan voi viedä verhoilijalle ja vanhaan tuoliin vaihtaan kivemman kankaan.
Onko teillä kotona paljon käytettyä tavaraa? Jaa omat vinkkisi kommenttiboksissa!