Kriisiaikoina kuluta paremmin, älä vähemmän

Olemme harvoin blogissa puhuneet kuluttamisen puolesta. Vastuullisempien valintojen, kyllä, mutta useilla meistä olisi varaa kuluttaa, blogin nimeä mukaillen, vähän vähemmän. Itsekin olen ottanut kotiin vetäytymisen mahdollisuutena pohtia omia kulutustottumuksiani. Oonakin kirjoitti maanantaina toivovansa koronaviruksen ohjaavan kulutustamme uudelleen.

Äkillinen arjen muutos ja siitä seuraava talouskriisi kuitenkin uhkaavat iskeä pahimmin juuri niihin yrityksiin, jotka tarjoavat niitä kuuluisia parempia vaihtoehtoja: kirjakauppoihin, pieniin kotimaisiin vaatemerkkeihin, vegeruokaa tarjoileviin ravintoloihin, kotimaan matkailuun. Siksi juuri nyt meidän, joihin kriisi ei ole vielä iskenyt taloudellisesti, kannattaisi kuluttaa ei vähemmän, vaan paremmin – jotta meillä olisi mahdollisuuksia tehdä parempia valintoja myös tilanteen lopulta helpotettua.

Talousjärjestelmämme kaipaisi eittämästi kipeästi ravistelua. Viimeisen vuoden aikana jopa alati rikastuva taloudellinen eliitti on herännyt tuloerojen kasvun ongelmiin. Kriisi on monella tapaa tuonut päivänvaloon esimerkiksi Yhdysvaltalaisen järjestelmän ongelmakohdat, jotka ovat kyllä olleet tiedossa pitkään. Silti pelkään pahoin, että kulutuskysynnän romahduksesta ja rajoituksista kärsivät eniten juuri pienyrittäjät – eivät ne kansainväliset jättiyritykset, joiden toiminnasta iso osa näistä ongelmista johtuu. Epäilen, että esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tekee tälläkin hetkellä loistotulosta kaupan siirtyessä entistä enemmän verkkoon.

Isoilla yrityksillä on kassavirtaa, jonka turvin ne selviävät hetken kestävistä vaikeista ajoista. H&M on luultavasti jokaisessa suomalaisessa kauppakeskuksessa vielä huomennakin. Mutta entä ne pienet yritykset, joista moni on jo nyt vaikea saada kannattamaan? Ne, jotka haluavat esimerkiksi varmistaa vastuulliset tuotantoketjut, eläinten oikeuksien kunnioittamisen tai tukea kotimaista tuotantoa? Ompelimot, ravintolat, teatterit?

Koronan aiheuttama taloudellisella kurimuksella saattaa olla vastuullisemman kuluttamisen kohdalla jopa käänteinen vaikutus: kun kulutus sakkaa, asiakkaita houkutellaan ostoksille yhä alhaisemmilla hinnoilla. Lopputuloksena on, että ostamme tavaraa aivan liian halvalla – ja  moni teistä arvaakin, minkälaisia vaikutuksia alhaisilla hinnoilla on tuotantoketjun alkupäässä. Kriisin seurauksena kansainvälisten isojen halpaketjujen kansoittamat kauppakeskukset ovat tuskin tie kohti kestävämpää kuluttamista, jota sekä planeetta että ihmiset niin kovasti kaipaisivat.

Tiedän, että moni siellä ruudun takana huolehtii juuri nyt oman talouden kestävyydestä. Mutta niille, joilla palkka vielä juoksee, haluan sanoa: vaikeina aikoina jos koskaan olisikin tärkeä pohtia, mihin omat rahansa suuntaa. Jos voit, tue kotimaista pienyrittäjää (tsekkaa esimerkiksi Sisumarket tai Pelastetaan Palvelut). Vie tai postita vanha vaate huollettavaksi. Tilaa postitse vaikka kirjoja tai kangasta. Hae noutoruokaa lähiravintolasta. Osta lahjakortti konserttiin tai museoon.

Kuluttaminen kriisiaikana voi tuntua pinnalliselta ja jopa väärältä: mikä oikeus minulla on kuluttaa, kun miljoonat lapset ovat pois koulusta tai niin moni pelkää terveytensä tai vuokranmaksun puolesta? Mutta juuri kriisiaikoina taloudelliset realiteetit usein kirivät esimerkiksi vastuullisemman tuotannon edelle, ja tätä meidän olisi tärkeä tilkitä. Tehdään siis parempia kulutusvalintoja ja varmistetaan, että niitä on mahdollista tehdä tulevaisuudessakin.

*

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM