4 vastuullisuus- ja ilmastoaiheista podcastia, jotka kannattaa ottaa kuunteluun

Suunnilleen koko muu maailma taisi hurahtaa podcasteihin jo pari vuotta sitten, mutta minun kohdallani hurahdus alkoi vasta tänä syksynä. Se taisi alkaa siitä, kun päätin etsiä suomalaisia, vastuullisuus- ja ilmastoasiheisia podcasteja, ja löysinkin muutamia aivan valtavan hyviä sellaisia. Niiden myötä tajusin todella konkreettisesti sen, että parhaimmillaan podcastit ovat huikea tapa oppia uutta aivan huomaamatta — vähän kuin kuuntelisi parin (itseä huomattavasti fiksumman) kaverin keskustelua kiinnostavista aiheista. Ja kaiken lisäksi samalla voi vieläpä puuhailla muuta, kuten neuloa tai käydä kävelyllä! Nerokasta, sanon ma.

Tärkeitä aiheita käsittelevät podcastit ovat myös pelastus ihmisille, jotka tahtoisivat olla paremmin selvillä asioista, mutta eivät välttämättä jaksa hakea juttuja lehdistä tai katsoa ajankohtaisohjelmia. Esimerkiksi näiden alla listaamieni podcastien kautta olen oppinut hurjasti erilaisista ilmastotoimista, tulevaisuudenkuvista ja muutosmahdollisuuksista. Jos sama kiinnostaa, kannattaa ottaa kuunteluun nämä neljä hyvää kotimaista podcastia:

VastuullisuusPodcast

Kuva: Vastuullisuuspodi

Annika Rautiolan ja Gia Forsman-Härkösen podcastin vieraslistalla on todella kovia nimiä professoreista tulevaisuudentutkijoihin ja eri alojen asiantuntijoihin. Jokaisessa jaksossa on uusi vieras, jonka kanssa käsitellään heidän omaan alaansa liittyviä (kuten podcastin slogan teeman hienosti summaa) ratkaisuja parempaan tulevaisuuteen. Tämä taisi olla ensimmäinen podcast, jota kuunnellessani tajusin, että podcastin parissa on mahdollista samanaikaisesti viihtyä että viisastua.

Aloita näistä:

Kiertotalous on uusi Musta (vieraana Mari Pantsar, Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja)

Kulutustottumukset ja niiden muuttamisen vaikeus (Vieraana Terhi-Anna Wilska, sosiologian professori)

Eetti ry: Maijan yritysvastuukoulu

Kuva: Eetti ry

Eettisen kaupan puolesta ry:n Maijan yritysvastuukoulu -podcast on siitä poikkeuksellinen, että kaikissa jaksoissa äänessä on vain yksi ja sama henkilö. Tästä syntyy podcastiin kivan jutusteleva sävy, jota Maijan varsin epämuodollinen sävy (ja epäeettisesti toimivien firmojen suorasanainen tylytys) entisestään korostaa. Yritysvastuukoulua kuunnellessa tuntuu siltä, että Maija vain höpöttelee menemään podcast-pesässään — mutta samalla jokainen jakso on täynnä tiukkaa asiaa. Erityisesti vaateteollisuus ongelmineen on vahvasti edustettuna jaksoissa, eli jos muodin vastuullisuus kiinnostaa, tutustu tähän podcastiin!

Aloita näistä:

Ränkkää brändi (Ränkkää brändi -selvityksestä eli suomalaisten vaateyritysten vastuullisuudesta)

Hampurilaisketjut (Burger Kingin, McDonald’sin ja Hesburgerin vastuullisuusviestinnästä)

Vuosikymmenen ilmastoteko

Kuva: Vegaanihaaste

Vegaanihaasteen podcast-sarjaa tehtiin viime tammikuussa Vegaanihaasteen aikana, mutta sen sisältö ei ole vanhentunut mihinkään. Iiris Flinkkilän ja Saana-Maria Majatien juontamassa podcastissa on jokaisessa jaksossa kiinnostava vieras, jotka tuntuvat kaikki olevan niin fiksuja ja supliikkeja, että ihan hengästyttää. Podcastin aiheet vaihtelevat aloittelevalle vegaanille suunnatuista vinkeistä ilmastonmuutokseen, eläinoikeusaktivismiin ja jopa vegaaniseen urheiluun. Suosittelen — ja toivon todella, että ensi vuoden Vegaanihaasteen aikana saadaan taas uusia jaksoja!

Aloita näistä:

Ilmastokriisin ratkaiseminen ja parempi tulevaisuus (vieraana Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen)

Eläinoikeuskeskustelun globaali kehittyminen (vieraana Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara)

Ilmastoterapia

Kuva: HSY

HSY:n podcastia juontaa ilmastoterapian tarpeessa oleva Anna Sjölvall, ja terapeuttina toimii Pekka Sauri. Moinen ilmastoterapia tekisi varmasti hyvää meistä kaikille! Podcast käsittelee kivan yksinkertaisella tavalla monia sellaisia kysymyksiä, jotka meistä suurinta osaa nykyään taitavat mietityttää: pikamuotia, matkustamista, harrastusten ja lasten ympäristövaikutuksia… Yksikään tämän listan podcasteista ei lipsu liikaa asiapenttipuheeseen, mutta jos tahdot aloittaa mahdollisimman helposti lähestyttävästä setistä, kannattaa aloittaa Ilmastoterapiasta.

Aloita näistä:

Mistä tiedän, mitkä ovat tärkeimpiä tekoja? (vieraana Tuuli Kaskinen Demos Helsingistä)

Miten pääsen irti pikamuodista? (vieraana vastuullisten vaatteiden asiantuntija Outi Pyy)

 

Tiedätkö lisää hyviä vastuullisuus- ja ilmastoaiheisia podcasteja? Vinkkaa niistä kommenteissa!

*

 

Lue myös nämä:

5 vastuullisuutta käsittelevää dokumenttia Yle Areenassa

Pidämme elämäntapaamme kestävänä — perusteetta

Vastuullisempia faktoja

 

*

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Kulttuuri Podcastit Suosittelen Vastuullisuus

Surffailusi saastuttaa enemmän kuin uskotkaan

Tavallisena päivänä aloitan aamuni lukemalla verkosta uutisia. Työmatkalla kuuntelen Spotifysta musiikia tai podcasteja. Töissä vastailen sähköposteihin ja soittelen videopuheluita. Illalla kotisohvalla saatan vielä katsoa muutaman jakson sarjaa Netflixistä. Ihan tavallisena tiistaina olen siis siirtänyt ja pyörittänyt jo ihan valtavaa määrää dataa – ja data saastuttaa.

Vaikka data ei olekaan materiaa samalla kuin kaupassa myytävä tavara, se ei ole ilmastovaikutuksiltaan mitätöntä. Moni meistä ajattelee, että on tärkeää sammuttaa tietokone, kun sitä ei käytä. Läppärin sähkönkulutuksen sijaan huomattavasti enemmän energiaa kuitenkin kuluttaa se, mitä netissä tehdään. Tiedon pyörittämiseen tarvitaan valtavia datakeskuksia ja servereitä, jotka kuluttavat valtavasti energiaa.

Laitteiden, internetin ja niitä tukevien toimintojen ympäristökuorma vastaa tällä hetkellä vajaata neljää prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä – ja on siten verrattavissa esimerkiksi lentoliikenteeseen. Näiden päästöjen on arveltu kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä ja kolminkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana.

Googlaamisen päästökuorman sijaan keskustelemme usein paljon enemmän esimerkiksi lentämisen päästövaikutuksista. Internetin käyttö kuitenkin todennäköisesti kasvaa huomattavasti lentoliikennettä nopeammin – etenkin nyt, kun olemme kaukomatkailun sijaan liimautuneet kotisohvillemme katsomaan sarjoja. On arvioitu, että pian IT-ala on vastuussa jo neljänneksestä maailman sähkönkulutuksesta.

Kun kuulin netin ympäristövaikutuksista, olin hämmentynyt. Koska kaikki netissä tapahtuva on immateriaalista, tuntui vaikealta hyväksyä, ettei se suinkaan ole päästötöntä. Kryptovaluuttojen ohella verkon suurin saastuttaja ovat videoiden striimauspalvelut. Kissavideoiden katsominen Youtubessa ei olekaan ihan niin viatonta kuin halusin ajatella.

Useimmiten verkko on kuitenkin edelleen perinteistä vaihtoehtoa päästöttömämpi. Esimerkiksi uutiset kannattaa paperilehden sijaan edelleen lukea verkossa. Jos Netflixin sijaan marssii kirjakauppaan, se ei välttämättä ole ilmaston kannalta parempi vaihtoehto. Jälleen yksi syy valita kirjaston kirja sarjan katsomisen sijaan…

Parhaassa skenaariossa datakeskusten ja IT-alan energiatehokkuus paranee ja uusiutuvien energianlähteiden käytössä tapahtuu läpimurtoja. Pahimmassa skenaariossa itseohjautuvien autojen ja BitCoinin kaltaiset uudet ilmiöt syövät sähkönkulutuksessa muualla saavutettujen säästöjen edut. Siksi meidän on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota internetin käytön aiheuttaviin päästöihin ja vaadittava alan yrityksiä toimimaan vastuullisemmin – haluammehan katsoa sarjoja hyvällä omatunnolla jatkossakin.

Miten IT-alan päästöihin sitten voi vaikuttaa? Esimerkiksi:

  • Tiedostamalla, että aineeton ei tarkoita päästötöntä.
  • Vaatimalla IT-yrityksiltä enemmän toimia päästöjen hillitsemiseksi, kuten esimerkiksi vihreän energian käyttöä datakeskuksissa. Monet teknologiajätit, kuten Google, väittävät suosivansa vihreää energiaa. Usein alan valtavan kasvun kuitenkin mahdollistavat fossiiliset polttoaineet, joiden käyttöä kompensoidaan päästökompensaatioprojekteilla. Niiden vaikutukset ovat usein kyseenalaisia.
  • Suosimalla wifiä mobiilidatan sijaan.
  • Kommunikoimalla eri tavalla. Vältä kuvien ja isojen liitetiedostojen lähettämistä. Älä lähetä sähköpostia vain sanoaksesi ’kiitos’. Soita videopuhelun sijaan.
  • Miettimällä käyttötarkoitusta. Jos kuuntelet musiikkia Youtubesta katsomatta videota, vaihda resoluutio heikompaan. Älä katso teräväpiirtovideoita, jos ei tarvitse – ne kuluttavat huomattaavasti enemmän dataa.
  • Käyttämällä vähemmän. Pidä netittömiä päiviä. Lue kirjaa videoiden katsomisen sijaan. Aseta puhelimeesi käyttörajoitus.
  • Poistamalla automaattiset päivitykset. Älypuhelinapplikaatioiden jatkuvat automaattipäivitykset vievät paljon dataa. Älä jatkuvasti päivitä ohjelmia, joita et käytä.
  • Siivoamalla tietokoneestasi, pilvipalveluistasi ja älypuhelimestasi ylimääräisen tavaran. Datan varastoiminen vie energiaa. Poista se, mitä et tarvitse.

Oletko itse pohtinut netin ympäristövaikutuksia?

*

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Puheenaiheet Vastuullisuus