Pikkuveli saa tuliaiseksi mahtavan The Big Bang Theory -muistikirjan!
Suoraan sanottuna rrrrakastan oheistuotteita, sekä elokuvien että tv-sarjojen! Muistin ennalta, että Lontoossa pitäisi olla HMV-niminen kauppaketju, josta löytyy musiikkia ja viihdettä eli CD-levyjä ja DVD-/BD-levyjä. Ensin kävimme Selfridgesin yhteydessä olevassa pienessä HMV-kaupassa, mutta pian onneksi löysimme Oxford Streetiltä HMV:n lippulaivamyymälän, and I was one happy camper. TV-sarjojen valikoima oli todella hyvä, ja yllättäen brittiläisten sarjojen valikoima oli erinomainen. Hinnat olivat yleisesti hiukan halvemmat kuin meillä yleisesti, mutta ei kaikki hinnat Anttilan tarjouksille pärjänneet. Hiukan kuumotteli The Paradise -sarjan tuplaboksi, jossa olivat molemmat ensimmäiset sarjat, mutta hinnan vuoksi jäin miettimään. Päätinkin keskittyä ostamaan sellaista, mikä oikeasti sykähdyttää juuri sillä hetkellä. Tämä The Big Bang Theory -muistikirja oli oiva lahja pikkuveljelle, sillä hän on itsekin aikamoinen sarjaintoilija, ja tämä sarja oli yksi niistä ensimmäisistä, joita hän alkoi katsomaan putkeen. Tarkistin vielä ennen ostamista, että muistikirjan sisäsivut eivät ole pelkästään valkoiset, sillä mikään ei ole niin turhaa kuin pelkästään hienot kannet. Onneksi kaikilla sivuilla on sarjan logo, ja sisäkansisssa on Sheldonin parhaita onelinereita listattuna. [oletan, siis, hienosti, että pikkuveljeni ei käy blogissani säännöllisesti, vaikka onkin tästä tietoinen]
Minä sain Buffyn soundtrackin! Vähänks oon ollu kiltti!
Tämän hinta oli HMV:llä naurettavat £3,99, joten en kovin montaa hetkeä joutunut tämän ostoa harkitsemaan. Buffy on yksi lempisarjoistani ever, ja musiikilla oli sarjassa erityisen tärkeä osa, kuten huomaa jo musikaalijaksossa ”Once More, with Feeling” sekä mimiikan keinoin toteutetussa ”Hush” -jaksossa. Tällä Buffy the Vampire Slayer: The Album -cd:llä on sarjan ensimmäisten neljän kauden musiikkia, ja minulle tärkein näin ennalta on ”Close Your Eyes” (Buffy/Angel Love Theme). Tuo on käsittämättömän kaunis sävellys, joka kuvaa hienosti Buffyn ja Angelin suhteen hyviä ja huonoja puolia.
Nashville -soundtrack, freakin’ awesome!!!
Tämän löydön kohdalla taisin hiukan pimahtaa. Käytyäni läpi ison kaupan kohtalaisen pientä soundtrack-hyllyä (Glee-levyjen kohdalla hiukan syyhytti), törmäsin Nashville -levyihin. Oli erikseen ensimmäisen kauden alkupään musiikkia ja loppupään musiikkia, bonuslevyjä jne. Viimeiseksi löysin tämän kokoelman, jossa on kaksi varsinaista ensimmäisen kauden soundtrack-levyä sekä kaksi bonuslevyä! Ensin ohitin tämän oston, kun ’enhän mä voi’, kunnes tajusin, että ’helvetti soikoon, minähän voin!’, ja olin tajuamisestani niin innoissani, että avokinkin mielestä minun oli pakko ostaa tämä levy. Pidin innostuksissani avokilleni levyhyllyn edessä kiihkoilevan puheen Nashville -sarjan musiikista ja sen hienoudesta, joka näin jälkikäteen ajateltuna sai hiukan maanisia piirteitä. Tämän ostoksen hienoudesta kirjoitan kyllä vielä ihan ikioman postauksen myöhemmin, I promise! Esimerkkinä sen verran, että kaikki aikaisemman Music from Nashville -postaukseni kappaleet löytyvät tältä kokoelmalta, and then some!
Ostin kyllä reissusta muutakin kuin tv-aiheisia juttuja, mutta hassusti näistä ostoksista olen vieläkin eniten innoissani. Blogin olemassaolo sai minut ihanasti muistamaan sarjajuttujen bongailun reissussakin, ja taas saa huomata kuinka tämä hassu viimekesäinen idea tuottaa iloa elämääni. Muita ostoksia itselleni Lontoon reissusta oli mm. Harry Potter and the Prisoner of Azkaban -kirja kovakantisena; tämän bongasin Platform 9 3/4 -kaupasta, mikä oli hienoa, sillä näitä kovakantisia englanninkielisinä ei ole kovin helppoa löytää. Ostin lisäksi muutaman vaatteen ja asusteen Primarkista, jossa meinasi lähteä mopo lopullisesti käsistä varsinkin perheen tuliaisten suhteen! Lisäksi minulla oli tärkeällä ostoslistalla pikkuveljelleni vaatteita etukäteen hyväksytyistä kaupoista (Hollister, Abercrombie & Fitch), joissa onnistuinkin oikein hienosti. Yleisesti kaupoilla kierrellessä tuli aikamoinen ähky, esimerkiksi Victoria’s Secret -lippulaivamyymälä oli neljän kerroksen myyntialallaan niin käsittämätön, etten siellä oikein osannut tehdä/ ostaa mitään.
Lontoo on (yllättäen) shoppailun suhteen mahtava paikka, kunhan ei sekoa kaiken sen määrän ja valikoiman keskellä. Avoin mieli, valmiiksi mietitty löyhä budjetti ja alustava ostoslista helpottaa hommasta nauttimista huomattavasti. Kyllä tuonne pitää palata uudestaankin shoppailemaan. 🙂
