Parasta lokakuussa
Viime viikot olen ollut täysin kiinni töissä eikä muulle ole juuri riittänyt energiaa. Pyykit on pesemättä, koti siivoamatta ja tuntuu ettei yön aikana ehdi levätä uupumusta pois. Tämä pienimuotooinen katastrofi johtuu siitä, että minun ja miehen työt limittyivät hetkeksi hankalimmalla mahdollisella tavalla. Minulla oli ensi-iltaviikko (jonka aikana paitsi osallistuin harjoituksiin, kirjoitin myös partituurini merkinnät puhtaaksi ja lisäksi yritin löytää aikaa myös omalle harjoittelulle) ja miehelläni oli joka ilta näytös ja päivisin omat harjoitukset. Tämä johti siihen, että vaihdoimme läpsystä iltapäivisin ja saatuain kuopuksen nukkumaan avasin vielä partituurin ja ryhdyin töihin. Öisin illalla harjoiteltu tietenkin soi päässäni – etenkin nopeatempoiset hankalat paikat. Hiljalleen tilanne alkaa taas helpottaa.
Lokakuu oli minulle kaiken kaikkeaan kiireinen ja suurten tunteiden värittämä kuukausi (syntymäpäiväni toi mukanaa megalomaanisen ikäkriisin). Myös pimeys on verottanut jaksamista. Kaiken keskellä lokakuu tuntui liukuvan ohi pikakelauksella. Pienellä keskittymisellä kuitenkin muistin ihania asioita myös tältä lokakuulta.
Hemmottelu. Syntymäpäivän tuomaa ahdistusta helpottaakseni olin jo kuukausia aiemmin varannut itselleni hemmottelua lokakuun alkuun. Intialainen päähieronta, ayurvedinen kasvohoito, savityökurssi ja uusi kampaus. Kotona olen pyrkinyt lievittämään stressiä lukemalla, neulomalla ja tuoksuttelemalla eteerisiä öljyjä.
Kävely. Olen karannut aina mahdollisuuden tullen kävelemään päivänvalossa. Olen huomannut, että käveleminen on minulle yksi parhaista tavoista rentoutua ja antaa kehon ja mielen hoitaa itse itseään. Olen nauttinut ruskan syvenemisestä ja sitten lehtien merestä nurmikoilla ja jalkakäytävillä. Luonnon valmistautuminen talveen on auttanut myös omaa mmieltäni valmistautumaan tulevaan kauteen lempeydellä ja hyväksynnällä.
Miniloma. Kävimme mieheni kanssa Turussa teatterissa. Sen sijaan, että olisimme näytöksen jälkeen hypänneet autoon, vietimme iltaa ystävien ja kollegoiden kanssa ja yövyimme hotellissa. Pääsin nauttimaan myös kylpemisestä huoneemme kylpyammeessa, mikä on minulle harvinaista herkkua. Tämä pieni miniloma lievitti osaltaan liiankin korkeaa stressitasoani.
Kirkasvalolamppu. Pyrin viettämään aamuisin edes pienen hetken aina kirkasvalolamppuni ääressä. Väsyn kaamoksen aikaan helposti, mutta kirkasvalolamppu on jo vuosia tuonut hieman helpotusta pimeän vuodenajan väsymykseen.
Valokarnevaalit. Veimme kuopuksen ensimmäistä kertaa Linnanmäen Valokarnevaaleille. Lauantai-illan sää oli täydellinen ja oli ihana seurata pienen ihastusta valojen loisteesta illan pimentyessä. Ajelimme laitteissa ja söimme metrilakua. Onnellinen pikkumiesnukahti kotimatkalla huokaisten viimeisenä ennen nukahtamista: ”ihana ilta”.
Teinin kanssa vietetty aika. Teinin kanssa elämisessä on omat haasteensa, mutta löysimme esikoisen kanssa tavan viettää aikaa yhdessä. Iltaisin olemme istuneet yhdessä sohvalle ja katsoneet HBO:lta pojan valitsemaa Magicians sarjaa. Yhdessä vietetty aika on helpottanut kanssakäymistä ja avannut useita keskusteluja myös muina hetkinä. Ei ole itsestäänselvää, että teini-ikäinen poika haluaa viettää aikaa äidin kanssa ja otan tämän mahdollisuuden lahjana.