Irti sokerihiirenloukusta
Päätin jo keväällä, että aloitan heinäkuun puolessa välissä vuoden mittaisen ihmiskokeen itselläni. Päätin jättää valkoisen sokerin kokonaan pois ruokavaliostani. Taustana tähän päätökseen on haluni testata miten paljon sokerin pois jättäminen vaikuttaa mm. ihoni kuntoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiini. Toisaalta huomasin olevani jälleen kerran sokerikierteessä, jossa makeita herkkuja tekee mieli päivittäin. Koska tiesin, etten rytinällä aloittamalla pystyisi sietämään ensimmäisten viikkojen mielitekoja, asetin aloituspäivän toukokuussa kahden kukauden päähän, jolloin kesälomaakin olisi jäljellä enää vain muutama viikko.
Valmistauduin sokerittomuuteen jo kesäkuun alusta alkaen olemalla ensin karkkilakossa ja laajentamalla sitten juhannuksen jälkeen lakkoilun koskemaan myös keksejä ja leivonnaisia. Pariisissa söin kyllä herkkuja aina kun teki mieli, mutta karkkilakko oli tehnt tehtävänsä eikä mieliteot enää kohdistuneet samalla tavalla sokeriherkkuihin kuin keväällä. Mökkiviikon aikana söin hyvällä ruokahalulla lettuja ja maistelin toki suklaata ja lakritsaakin, kun niitä oli saatavilla. Mökiltä palattuani aloitin sitten sokerittomuuden. Olen tehnyt muutamia myönnytyksiä heinäkuun ajan: Olen syönyt riisimuroja, kauraleipää ja käyttänyt toisinaan ketsuppia tai kaupan valmista salsaa – näissä kaikissa on sokeria. Elokuun myötä arkeen ja kaupunkiin palattuamme, olen hiljalleen tiukentanut linjaa.
Mitä tämän ensimmäisen kuukauden aikana on sitten ehtinyt tapahtua? Ihoni oli suoraan sanottuna kamalassa kunnossa, kun palasin mökiltä. Kasvoissani oli näppyjä ja minulle tyypillinen pintakuivuus vaivasi kovasti. Lisäksi olin todella turvoksissa. Toki helteellä on näihin molempiin vaikutusta kuumuus turvottaa ja hikoilu voi edesauttaa näppylöiden syntymistä ja aurinko kuivattaa ihoa. Kuuakuden aikana kasvojeni näppylätilanne on kuitenkin helpottanut huomattavasti, turvotus on vähentynyt ja ihoni ei ole aivan yhtä kuiva. Vaivat eivät ole siis täysin kadonneet, mutta helpottaneet kyllä huomattavasti. Huomaan olevani hieman energisempi kuin aiemmin ja sokeriin kohdistuvat mieliteot ovat niin harvinaisia, että voisi sanoa niiden jopa poistuneen kokonaan. Marjat ja hedelmät maistuvat aiempaa makeammille ja huomaan eri tavalla makeuden kaikessa muussakin ruoassa.
Olen syönyt muutaman kerran ilman valkoista sokeria valmistettuja jälkiruokia, mutta olen tietoisesti välttänyt ottamasta jälkiruokaa osaksi jokapäiväistä ruokailua. Makeat herkut, vaikka sokerittomanakin, kuluvat vain erityistilanteisiin. En halua käyttää keinotekoisia makeutusaineita, joten olen korvannut tarvittaessa sokerin ruoanlaitossa kookossokerilla, vaahterasiirapilla tai hunajalla. Pyrin kuitenkin pitämään myös näiden korvaavien makeutusaineiden käytön mahdollisimman vähäisenä.
Sokerista kieltäytyminen alkaa tulla jo selkärangasta. Yllätyin itsekin, kun huomasin jo kieltäytyväni minulle tarjotusta suklaa-lakritsakuulasta ennen kuin ehdin edes ajatella asiaa. Tässä kohtaa lienee hyvä tarkentaa, että suklaa-laku on yksi suurimmista herkuistani. Oloni on hyvä ja huomaan kaipaavani muutenkin yhä terveellisempää ruokaa (kesälomalla emme suinkaan ole syöneet vain terveysruokaa). Totesin kukkeimman kesän olevan loistava aika aloittaa sokerittomuus, koska kaikkialla on tarjolla mitä herkullisempia satokauden antimia. Olen todella tyytyväinen tilanteeseen ja odotan mielenkiinnolla mitä muita muutoksia sokerittomuus tuo mukanaan pidempään jatkuessaan.
Kuva: Pexels.