Treffeillä sen oikean kanssa
Viikonloppuna olin elämäni parhailla treffeillä! Treffit alkoivat lauantaiaamuna, kun jätimme lapsen isoäitinsä kanssa tanssitunnille ja suuntasimme kiireettömälle kahvila-aamiaiselle. Kahvilasta poistuessa törmäsimme kadulla lapseemme, joka toivotti meille hyvää eväsretkeä ja tanssahteli sitten isoäitinsä kädestä kiinni pitäen kohti autoa. Me sen sijaan suuntasimme kohti taidemuseota. Ravittuamme sielumme nykytaiteella, olikin jo lounaan aika. Söimme herkullisen ja terveellisen lounaan ja seuraavana vuorossa oli elokuva iltapäivänäytöksessä. Elokuvan jälkeen kävelimme kaupungilla jutellen. Kävimme drinkeillä ja suuntasimme sitten vielä päivälliselle italialaiseen ravintolaan. Kun kävelimme kotiin huomasimme olleemme treffeillä jo yli 12 tuntia. Kotona nukahdin täydellisen onnellisena rakkaan äänen resonanssiin levätessäni tutussa kainalossa kuunnellen ääneen luettua kirjaa. Lapsen haimme kotiin vasta seuraavana aamuna hitaan aamiaisen jälkeen.
Kuten olen jo aiemminkin täällä kertonut käymme mieheni kanssa säännöllisesti treffeillä kerran kuussa. Lapsiperheen arki ja työt verottavat yhteistä aikaa raskaasti. Koska meidän parisuhteemme on kuitenkin tämän perheen kivijalka, päätimme (joskus viime keväänä) alkaa käymään säännöllisesti treffeillä ollaksemme ihan vain kahdestaan. Emme ole katuneet päätöstä hetkeäkään. Miksi treffailun pitäisi päättyä yhteisen perheen perustamiseen? Ehei, en ole valmis luovuttamaan niitä ihania hetkiä vain vastarakastuneiden yksinoikeudeksi! Ainakin me kaipasimme kovasti treffailun tuomaa jännitystä ja latautunutta, kohotettua ilmapiiriä. Arjen pyörityksessä toinen muuttuu helposti itsestäänselvyydeksi, työpariksi, jonka kanssa vain vaihdetaan lapsenhoitovuoroa läpsystä.
Muistan yhä sen tunteen, kun kävimme ensimmäisillä treffeillämme pian kuusi vuotta sitten. Miten jännittävää oli katsella ja kuunnella tuota vierasta, mutta niin kiinnostavaa ihmistä. Miten sisälläni värähteli, kun hän tarttui käteeni ja miten sointuvalta hänen äänensä kuulosti. Nyt treffit ovat erilaisia, mutta aivan yhtä ihania. Nyt katson miestä, johon rakastun joka päivä uudestaan ja haluan rakastua jatkossakin. Häntä on kiinnostava katsella ja kuunnella, mutta nyt kaikki piirteet ovat tuttuja ja henkivät turvallisuutta. Hänen äänensä soi kaikista rakkaimmin. Ja yhä sisälläni värähtelee, kun hän tarttuu käteeni.
Hyvää ystävänpäivää ja suurta rakkautta kaikille <3