”Mä oon prinsessa!”

Kävin morsiuspuvun ensimmäisessä sovituksessa ompelijan luona. Puku oli yhä luonnos, jota muokkailtiin päälleni neuloin. Ompelija määritti kaula-aukon linjoja ja kädenteiden kokoa. Tämä puku on todellakin suoraan minun mittoihini rakennettu ja juuri omien toivetteni mukainen. Luotan ompelijaani Johannaan täysin ja odotan jo innolla seuraavaa sovitusta, kun olemme taas askeleen lähempänä lopputulosta.

Kun päälleni oli varovasti nosteltu kaikki ommellut palat (siis tosiaankin lähes kaikki nuo 16,5m ostamiani kankaita) ja varmasti ainakin paketillinen nuppinauloja, sain laittaa hääkengät jalkaani ja varovasti sipsutella kokovartalopeilin eteen. Olin pelkkää hymyä ja heti nähdessäni itseni pääsi suustani huudahdus: ”Mä oon prisessa!” Jo tuo lunnoksen omainen versio päälläni koin itseni kauniiksi keijukaisprinsessaksi enkä voinut lakata hymyilemästä. Olen varma, että puvusta tulee kertakaikkiaan täydellinen!

Jos olisin kissa, niin kehräisin.

Tapahtumasta on kuvatodisteita, mutta puku jääköön vielä salaisuudeksi häihin asti 🙂