Blogihaaste: Kumman valitsen?
Kolmistaan -blogin Karoliinalla oli niin kiva blogihaaste, että siihen oli pakko tarttua. Oikeastihan olin pohtimassa postausta ihan muusta aiheesta, mutta joskus sitä vaan tarvitsee hömppää – etenkin silloin, kun kirjoittaa postausta yömyöhään junassa väsyneenä työreissulta palatessa, kun ei voi katsoa Netflixiä kuulokkeiden unohduttua aamulla kotiin. Kyseessä on siis joko-tai -haaste:
Suihku aamulla vai illalla? Aika usein molempia etenkin kuluneen hellekesän aikana. Hiuksia en pese kuitenkaan joka kerralla ja kahden suihkun päivinä ainakin toinen suihkuista on vain nopea kastautuminen. Nautin myös kovasti kylmästä suihkusta etenkin aamulla, sen jälkeen ei enää varmasti väsytä.
Suunniteltu vai ex tempore? Täytyy vastata suunniteltu, vaikka sitten suunnitelmien sisälle jätän usein varaa improvisaatiolle. Rakastan listojen kirjoittamista ja usein suunnittelen kaikki vähänkään tärkeäämmät asiat ensin paperille ennen toteutusta. Toisaalta joskus on ihan paikallaan tehdä asioita myös ilman sen kummempia suunnitelmia.
Kaupungin ydin vain luonnonläheisyys? Oikea vastaus on Töölö. Olen ollut henkisesti Töölön-mummo jo alle 30-vuotiaana, kun muutimme ensimmäiseen assuntoomme Töölössä, missään muualla ei ole samaa tunnelmaa. Töölössä on kaikki mitä tarvitsen: kävelymatka keskustaan ja pyörällä pääsee mihin tahansa ja julkisetkin pelaa, meri on lähellä ja puistoja ulkoiluun ja olemiseen on riittävsti. Liian ytimeen en kuitenkaan halua muuttaa. Olen viettänyt lapsuuteni metsän vieressä ja metsäleikeistä nauttien, mutta muistan edelleen inhoten pitkiä koulumatkoja ja päivittäistä lähijunissa ja busseissa matkustamista, jonka aikana elämä tuntui valuvan hukkaan. Haluan, että palvelut ovat lähellä ja että minulla on vaihtoehtoja. En halua tuhlata aikaa matkustamiseen, en halua käyttää autoa päivittäiseen liikumiseen enkä tunne pienintäkään kaipuuta esim lumitöihin. Olen tässä asiassa lapsuudenperheeni musta lammas, sillä sekä vanhempani että molemmat siskoni asuvat kaikki onnellisina täysin landella.
Kirkkaat vai neutraalit värit? Neutraalit värit. Vaatekaappini koostuu ensisijaisesti mustista ja laivaston sinisistä vaatteista. Mausteena on vähän muitakin värejä (valkoinen, harmaa, petroli, roosa, tumma murrettu keltainen), mutta selvästi vähemmistönä.
Kevät vai syksy? Ehdottomasti syksy! Kevät on kiva ja on mukavaa, kun tulee taas valoisaa, mutta olen joka vuosi hätähousuna aina pettynyt siihen, että kevät tulee niin järkyttävän hitaasti. Syksy sen sijaan tuntuu aina yhtä ihanalta. Rakastan pimeneviä iltoja, kynttilän valoa, villasukkia ja neuleeseen kietoutumista. Rakastan myös syksyssä olevaa alun tunnetta, kun palataan lomilta töihin ja lapset palaavat kouluun ja hoitopaikkoihin, järjestellään harrastuksia ja ryhdistäydytään lomakauden jälkeen. Rakastan myös oikein kunnon sateita, joista ei voi selvitä kuivana, niitä ensimmäisiä aamuja kun kylmä puraisee nenänpäätä ulos astuessa ja mereltä puhaltavaa rajua tuulta, joka tuntuu repivät lihat luiden ympäriltä.
Aamut vai myöhäiset illat? Valvon helposti ihan liian pitkään ja työt teatterialalla painottuvat usein iltoihin, mutta voin parhaiten jos saan herätä aamulla kohtalaisen aikaisin. Olen aamulla parhaimmillani ja tehokkaimmillani. Hoidan mieluiten myös liikunnan aamuisin, jos se aikataulullisesti on vain mahdollista. Ideaalitilanteessa heräisin aamulla noin kuuden aikoihin ja illalla kävisin vuoteeseen kymmeneen mennessä – tähän usein pyrinkin mikäli se vaan on mahdollista. Joskus on kyllä ihana valvoa ja jutella pitkään yöhön tai juhlia vaikka ensi-illan jälkeen ilman huolta huomisesta.
Ylipukeutunut vai alipukeutunut? Mieluiten sopivasti pukeutunut. Enää en juurikaan kärsi kummastakaan, kun olen löytänyt itselleni sopivan tyylin ja sitä kautta itsevarmuutta. Oma pukeutumiseni on aika maltillista, joten ehkä jonkun silmissä kallistun pikemminkin alipukeutumisen puolelle. Toisaalta taas liikun ensisijaisesti varsin rennoissa ympyröissä, joissa harvoin tarvitsee pukeutua kovinkaan juhlavasti.
TV-sarjat vai elokuvat? Riippuu käytettävissä olevasta ajasta ja katson aika lailla saman verran molempia. Sarjat ovat minulle enemmänkin kulutustavaraa esim. sairastaessa katson paljon sarjoja useita jaksoja kerrallaan tai katson ehkä yhden (tai puolikkaan) jakson illalla hiljentääkseni pään, jos en jaksa lukea. Sitten taas, jos ajattelen erityisesti alkaa katsomaan jotakin valitsen mielummin elokuvan. Meillä on ollut kiva tapa katsoa esikoisen kanssa elokuvia yhdessä pari kertaa kuussa, kun kuopus on jo nukkumassa ja mies on esityksessä.
Korkokengät vai matalapohjaiset kengät? Matalapohjaiset, kiitos. Käytän korkoja lähinnä juhlissa. Yhdessä vaiheessa minulla oli hetken ajan korkokengät oopperalla työkenkinä, kun treenasin jalkojani korkoihin häitä varten. Korkokengistä tuli kyllä kivalla tavalla supernaisellinen olo, mutta korkojen kopina myös herättää huomiota eikä niitä tietebkään voi käyttää näyttämön sivussa. Tennarit tai kangastossut ovat äänettömät ja niillä pääsee tarvittaessa juoksemaan huomattaasti kovempaa kuin korkokengillä. Loppujen loppuksi kyllä arvostan tosi paljon myös sitä, että päivän jälkeen jalat ei ole kipeät korkojen käytöstä. Usein myös valitsen paljaat jalat tai villasukat silloin kun se on mahdollista, esim. viime vuonna mulla oli toimistossa aina villasukat silloin, jos tein päivän pääsääntöisesti oman pöydän ääressä.
Suklaa vai karkki? Suklaa. Voin helposti tai ainakin helpohkosti elää ilman karkkia, mutta suklaa on eri juttu. Rakastan tummaa minttusuklaata ja raakasuklaata ja uson kernaasti kaikki terveysvaikutukset, mitä näissä sanotaan olevan. En kuitenkaan koskaan ole ollut sellainen, että pystyisin pistelemään poskeeni valtavia määriä suklaata kerralla, vaikka kokonaista levyä. Lakut on sitten vielä asia erikseen ja niiden alentaminen karkkien luokkaan olisi jo todella törkeää.
Puhelimen kalenteri vai paperinen? Molemmat, kuten kerroin tässä postauksessa. Puhelimessa on koko perheen menot, seinäkalenterissa suuret linjat ja omaa kalenteriani käytän hieman bujo-maisesti päivittäisten tehtävien kirjaamiseen.
Lauantait vai sunnuntait? Jos ajatellaan vapaapäiviä, niin sunnuntait, koska silloin olemme koko perhe vapaalla. Toisaalta lauantait ovat sunnuntaita energisempiä päiviä.
Tanssiminen vai laulaminen? Laulaminen. Laulan päivittäin, jos en muuten niin illalla kuopukselle. Lauleskelen usein myös itsekseni ja kaipaan myös uudelleen laulutunneille. Se on aivan ihana tunne, kun laulu alkaa resonoida koko kehossa. Toisaalta rakastan myös tanssimista ja olen varsinkin nuorena harrastanut sitä paljon. On myös ihanaa päästä tanssimaan joskus oikein kunnolla juhlissa. Harrastamme toisinaan myös kotona tanssimista kuopuksen kanssa. Pienenä myös esikoinen tykkäsi meidän kotitansseista, mutt anykyään äiti ja tanssiminen on etenkin yhdistettynä vaan käsittämättömän noloa. Erityisen ihanaa on tietysti se, kun tanssii ja laulaa samaan aikaan ja unohtaa kaiken muun.
Auringonnousu vai lasku? Mulla ei oikein ole tästä selkeää mielipidettä. Vastaan kuitenkin auringonnousu, koska pidän aamuista ja uusista aluista ja kaikesta siitä toivosta ja mahdollisuuksista mitä auringonnousu tuo tullessaan.
Kulta vai hopea? Mun suosikki on valkokulta, josta mun kihla- ja vihkisormus on tehty. Mun tietokone puolestaan on ruusukullanvärinen. Tämä riittänee vastaukseksi.
Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli? Molemmat. Puhun todella paljon, mutta olen tarvittaessa myös hyvä kuuntelija. Kommunikaatioon tarvitaan aina molemmat osapuolet tasavertaisina. Joskus on tarve puhua ja joskus toisin päin.
Tulppaani vai ruusu? Tulppaani. Se on yksi lempikukistani. Tulppaani tuo iloa ja valoa talveen ja iihen aina liian hitaasti etenevään kevääseen. Pidän siitä miten yksinkertaisia ja kauniita tulppaanit ovat. Minun onkin äärimmäisen vaikea vastustaa valkoisia tulppaaneja, kun sellaisia alkaa kaupoihin ilmestyä.
Lue myös:
Kuva: Pexels.