Hyvää naistenpäivää

1910 -luku loppu . Naiset sivuvaunullisen moottoripyörän kyydissä. Kuva: Alfons Ebenhard Sundström.

Tänään 8.3.2019 naistenpäivän aamuna avasin sähköpostini. Vaikka olen irtisanoutunut lähes kaikilta postituslistoilta,joille olen aikojen saatossa ajautunut, joitain posteja yhä silloin tällöin tulee sähköpostiini. Postilaatikossa oli tietoa tarjouksista. Instagrammissa oli lisää tarjouksia ja paljon kuvia kukkasista ja upeista naisista. Tätäkö naistenpäivä on? Ostoksia, kukkasia ja nuoruuskuvia menestyneistä naisista.

Minä pidän kukkasista ja ilahdun aivan varmasti, jos saan kimpun tulppaaneja, ruusuja, leinikkejä, mitä tahansa kukkia tänään tai minä tahansa päivänä. Kukkia halutessani en jää odottamaan sitä, että ne minulle tuodaan, vaan marssin ihan itse ne ostamaan. Ilahdun toki myös, jos etsimäni tuote on alennuksessa, mutten tee ostopäätöksiä alennusten perusteella. Arvostaisin kovasti sitä, jos naistenpäivänä ei yritettäisi vahvistaa kuvaa naisesta kuluttajana ja shoppailijana tai passiivisena huomionosoitusten kohteena. Ihailen lukuisia upeita naisia ja olen kiitollinen kaikille niille naisille, jotka ovat taistelleet ja taistelevat yhä naistenoikeuksien ja tasa-arvon puolesta ympäri maailmaa.

Hieman minua kuitenkin häiritsee se, että menestyneistä naisista halutaan toistuvasti jakaa kuvia, joissa he ovat nuoria, vaikka varsinaiset merkittävät teot olisi tehty vanhempana. Olemmeko näin vahvasti kiinni nuoruuden ja kauneuden ihannoinnissa? Jääkö näiden naisten saavutukset varjoon, jos näemme heistä kuvia aikuisina tai vanhoina naisina? Minä ihailen vanhoja naisia. Ihailen menestyneiden ja merkittävien naisten elämänkokemusta, saavutuksia ja tekoja. Ihailen sitä, miten ikä, kokemus ja elämä näkyy heidän puheissaan ja kasvoissaan. Minun mielestäni nämä naiset ovat vanhoina ja koko elämänkokemksellaan huomattavasti kiinnostavampia kuin nuorina siloposkisina naisina tai tyttöinä, joiden elämä ja savutukset ovat vielä tulevaisuudessa.

Yleisesti naistenpäivänä miehet kunnioittavat tai juhlistavat elämänsä naisia antamalla heille kukkia tai pieniä lahjoja. Sosialistisissa maissa naistenpäivä on juhlapyhä ja yleinen vapaapäivä. Monissa maissa naistenpäivän kunniaksi järjestetään tilaisuuksia, joissa ylistetän naisia ja heidän saavutuksiaan. Minä juhlin naistenpäivää tänään tekemällä työtä, jonka itse olen saanut itselleni valita ja jonka on mahdollistanut yliopistokoulutus. Molemmat tämän päivän itsestäänselyyksiä, joiden eteen on vuosikymmeniä sitten jouduttu taistelemaan.

1925 . Viisi naista poseeraamassa piknikvilteillä. Vasemmanpuolimmaiset naiset ovat keraamikko Friedl Holzer-Kjellberg ja valokuvaaja Maria Holzer. Kuva: Maria Holzer.

Tämän postauksen kuvat hain Helsingin kaupunginmuseon arkistosta. Halusin löytää kuvia, joissa naiset eivät ole arkisten askareiden parissa, vaan pitämässä hauskaa.

puheenaiheet ajattelin-tanaan
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.