Jotain sinistä

Viime aikoina minua on vaivannut pakottava tarve tehdä asioita käsilläni. Haluan luoda jotain uutta ja kaunista. Olen virkannut ja neulonut. Olen tehnyt kukka-asetelmia. Olen lainannut lapsen vesivärejä, vaikka edellisen kerran maalasin ehkä lukiolaisena. Ja mieleni pursuaa ideoita erilaisiin ompelutöihin. Huomaan tarttuvani toistuvasti sinisen eri sävyihin oli kyse sitten langoista, vesiväreistä tai kankaasta. Ehkä kaipaan elämääni juuri nyt jotain sinistä. Kukkakaupassa sentään ihastelen muitakin värejä.

Suunnitelin ja ompelin itselleni hameen syksyllä R-Collectionin pop upista ostamastani kankaasta. Testailin ideoitani kangasta mallailemalla ja piirsin kuvan hameesta. Sovelsin helmikuussa ompelemani hameen kaavoja. Samalla sain käytettyä ostamani kankaan mahdollisimman tehokkaasti niin, ettei käyttökelvottomia hukkapaloja jäänyt. Käytin hyväksi kankaan raidallisuutta ja laitoin hameen yläosaan raidat pystyyn ja korostin helmassa hameen leveyttä lisäämällä hemaan palkin, jossa raidat on vaakasuunnassa. Tietenkin hameessa on myös taskut. Lopputulos oli mielestäni täydellinen. Hame pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön ystäväni häissä, mutta minulla on vahva tunne, että siitä tulee yksi lempivaatteistani ihan arjessakin.

Nyt kun hame on valmis, sormeni syyhyävät jo päästä jälleen uuden työn kimppuun. Hameen kaavoittamisessa tehdyt muutokset toivat lisää itsevarmuutta kaavojen muokkaamiseen oman idean toteuttamiseen. Tarkoitus onkin piirtää seuraavaksi kaavat rentoon kesämekkoon, jota varten kangas odottaa jo pestynä ompelulaatikossani. Taidan kuitenkin vielä ensin piirtää kaavaan haluamani muutokset kuvaksi ennen kuin piirrän varsinaiset kaavat valmiiksi.