Pehmeä lasku

Varpain jaloin

 

Uuden vuoden kunniaksi teen parhaani aktivoituakseni taas täällä blogin puolellakin. Niin helposti ideat jää kirjoittamatta tai keskeneräisiksi luonnoksiksi kaiken arkihäslingin keskellä sekä hyvine kuvien puuttuessa. Tavoitteeni on saada kirjoitettua edes yksi postaus viikossa. Olen kehno kuvaaja, eikä minulla edes ole kännykkää kummempaa kameraa. Joskun nuorempana minulla oli oma filmikamera, mutta silloinkin jäi kuvat usein ottamatta, sillä en ole koskaan malttanut tarttua kameran ja tiirailla tilannetta linssien läpi - etenkään silloin, kun tapahtuu jotain kivaa/kaunista/mielenkiintoista/jännittävää/erityistä. Tästäkin syystä tulee blogissani näkymään, joko kehnomman puoleisia itse otettuja kuvia tai muualta lainattuja.

Osallistun nyt jo kolmatta kertaa tammikuun vegaanihaasteeseen (jos haaste kiinnostaa, niin vielä ehtii mukaan!). Olen ollut kasvssyöjä nyt 18 vuoden ajan. Jätin omasta ruokavaliostani asteittain lihan pois 14-vuotiaana. Odottaessani esikoista tuli minulle ensimmäistä kertaa elämässäni tarve syödä kalaa, mitä olen aina inhonnut. Tulkitsin kehoni viestin tarpeeksi saada kehittyvälle pienokaiselle kalasta satavia ravintoaineita ja söin nyvällä ruokahalulla ahventa, siikaa ja lohta. Odotuksen jälkeen kala ei enää samalla tavalla maistunut, mutta jatkoin sen syömistä silloin, kun se helpotti ruokailua tai sosiaalisia tilanteita (esimerkiksi ystävien luona ruokaillessa tai ravintolassa). Ensimmäisen vegaanihaasteen myötä kuulin, että kaloillakin on perhe-elämä, minkä seurauksena lopetin myös kalan syömisen kokonaan.

Maitotuotteita ja kananmunia olen käyttänyt myös kasvisruokavaliossani, mutta ensimmäisen vegaanihaasten jälkeen niiden käyttö on vuosi vuodelta vähentynyt ja käytössämme onkin ollut useammin kasvipohjaisia tuotteita kuin niitä perinteisiä. En kuitenkaan ole "julistautunut" kokonaan vegaaniksi ensissaisesti mukavuudenhaluni vuoksi, sillä erityisesti ulkona syödessä on hyvän gluteenittoman vegaanisen ruoan löytäminen vielä haastavampaa kuin hyvän gluteenittoman kasvisruoan. Viime kesä Savonlinnassa toi karulla tavalla esiin myös sen miten vaikeaa edes kasvisruoan saaminen voi olla vegaanisesta ruoasta puhumattakaan! Sain kesän aikana yhden annoksen vegaaniruokaa, mutta useita silmien pyörittelyjä ja jopa toivotuksen mennä muualle syömään, kun kysyin vegaanisen ruoan mahdollisuutta eri ravintoloista. Suuri kiitos Hotelli Punkaharjun henkilökunnalle erinomaisesta palvelusta ja ihanasta vegaanisesta metsäsienirisotosta ja villiyrttisalatista!!!

Lapseni tietenkin syövät sitä, mitä heille tarjotaan, joten kotona he syövät kasvisruokaa. Vegaanihaasteen myötä myös lapset syövät kotona lähinnä vegaanista ruokaa. Eilen osuin naperonkin kohdalla napakymppiin, kun työpäivän päätteeksi kyhäsin kokoon samettisen pehmeän palsternakkakeiton. Ensin pieni puisteli päätään kattilassa poriseville vihanneksille ja totesi: "Tää ei hyvää. En halua äitin keittoa. Haluan pastaa." Ruokapöyään istuessa pieni vielä pyöritteli päätään eikä halunnut keittoa, mutta suostui kuitenkin maistamaan. Ensimäisen lusikallisen jälkeen ilmoille kajahti iloinen huudahdus: "Tää hyvää!" Ja poika lusikoi koko keittolautasellisen tyhjäksi ennätysvauhtia. Ensin hän kieltäytyi syömästä keiton kanssa tarjoamiani ituja, mutta ruokailun loppuuolella poika vielä nappasikin niitä ison tupsun, pisteli poskeensa ja otti vielä lisääkin kurkun kaveriksi.

 

 

Tässä vielä ohje pehmeään palsternakkakeittoon, joka on vegaaninen. Ohjeesta tulee keittoa noin 4:lle. Pidän itse paksuista sosekeitoista (esikoinen nauraakin aina sitä, miten äidin keittoihin voi syödä kolon), eli jos pidät juoksevammasta keitosta, lisää ohjeessa olevan veden määrää.

 

PEHMEÄ PALSTERNAKKAKEITTO

  • suurehko palsternakka (noin 350-400g)
  • 4-5 pientä perunaa
  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 2 rkl öljyä
  • 1tl kuivattua lipstikkaa
  • 0,5tl kuivattua timjamia
  • suolaa
  • pippuria
  • 2dl kaurakermaa
  • noin 5 dl vettä

Hienonna sipuli ja pilko palsternakka ja perunat. Pilkkomalla palsternakan ja perunat pieniksi paloiksi nopeutat keiton valmistumista. Kuullota sipuli, palsternakka sekä perunat öljyssä ja raasta sekaan valkosipuli ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää vettä sen verran, että vihannekset peittyvät juuri ja juuri. Lisää joukkoon kuivatut yrtit. Keitä raollaan olevan kannen alla kunnes perunat ja alsternakka ovat kypsiä. Lisää joukkoon kaurakerma ja soseuta keitto samettisen pehmeäksi soseeksi. Tarjoile itujen, gluteenittoman leivän tai paahdettujen siementen ja pähkinöiden kera.

Kommentoi