Puhutaan rahasta

ranunculus.jpg

 

Viime aikoina olen yhä useammin törmännyt some-keskusteluihin ja blogi-postauksiin, joissa puhutaan avoimesti rahasta. Mielestäni tämä on hyvä asia. Meidän tulisi puhua avoimesti niistä asioista, jotka väistämättä vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Silloin kun rahasta voidaan puhua rahana, ilman turhia arvottamisia, mahdollistamme myös sen, että voimme oppia toisiltamme yhtä ja toista oman talouden ylläpidosta tai vaikkapa palkkaneuvotteluista. On mielestäni aika hullua, että olen voinut kasvaa aikuiseksi ilman, että minua on koskaan opastettu rahankäyttöön ja talouden hallintaan mitenkään muuten kuin oman äitini toimesta. Entäpä ne joiden vanhemmat eivät ole halunneet tai osanneet puhua rahasta tai oman talouden hallinnasta?

Ajattelin pitkään, ettei raha ja talousasiat kiinnosta minua. Toisinaan pidin itseäni liian köyhänä suunnittelemaan talouttani sen pidemmälle kuin laskujen maksamisen ja pakollisten ruokaostosten selvittämiseksi, toisinaan ajattelin, etten mukamas jaksa opiskella asiasta mitään tai että aihe olisi liian tylsä. Lopulta heräsin ja ymmärsin, että vain minä olen vastuussa siitä millainen talous minulla on. Oman talouden hallinnan merkitys ei ole kiinni siitä kuinka suuret tulot taloudessasi on. Oman talouden hallinnan merkitys on siinä miten haluat talouttasi käsitellä: riittääkö sinulle nykyinen elämäntapasi ja elintasosi, vai kaipaatko ehkä muutosta, tai onko nykyinen rahankäyttösi ehkä johtanut velkaantumiseen?

Olen siinä mielessä onnekas, että äitini (joka sattumalta on kovapintainen bisnesammattilainen silloin, kun ei ole leipomassa pullaa lapsille ja lapsenlapsille, metsässä koirien kanssa tai hevosen selässä) taloudenpidon oppeja seuraamalla olen välinpitämättömälläkin talouteni hoidolla pitänyt huolen siitä, että en ole koskaan velkaantunut satunnaista luottokorttilaskua tai puhelimen osamaksua pahemmin. Vaikka elinkin vielä muutamia vuosia sitten pääsääntöisesti kädestä suuhun (kuten kai monet muutkin opiskelijat ja yksinhuoltajat), laitoin aina hieman enemmän tienatessani osan rahoista erilliselle säästötilille tulevaa ajatellen. Viime keväänä päädyin sattuman kautta lukemaan Terhi Majasalmen hyvin yksinkertaisesti kirjoitetun kirjan Totuus taloudestasi. Kirjaa lukiessani kiinnostuin aiheesta ja pian huomasin hakevani kirjastosta yhä uusia henkilökohtaista taloutta ja sijoittamista käsitteleviä kirjoja. Onpa minulla tälläkin hetkellä kirjastoon muutama varaus jonossa näitä aiheita käsitteleviin kirjoihin.

Jo ensimmäisen kirjan luettuani aloin seurata tarkemmin omaa kulutuskäyttäytymistäni ja laskea taloutemme todellisia lukuja, eli sitä kuinka paljon eläminen maksaa kuukausittain ilman mitään ylimääräistä. Huomasin, että neljän hengen taloutemme ylläpitoon menee melkoisen suuri summa joka kuukausi, kun huomioidaan vuokran, ruokakulujen ja bussilippujen lisäksi myös autosta koituvat kustannukset, harrastukset, vakuutukset, viihdepalvelut (esim Netflix ja Spotify), työhuoneen vuokra yms. pakolliset tai säännölliset kulut. Tajusin myös miten hälyttävää oli, ettemme sen paremmin minä kuin miehenikään olleet tarkistaneet taloutemme todellista kokonaiskuvaa tätä aiemmin. Sen sijaan, että olisimme hallinneet itse talouttamme, rämmimme kuukaudesta toiseen hetken vietävinä ja satunnaisesti rahahuolia pohtien. Huomasin myös usein hemmottelevani itseäni ostoksilla. Hemmotteluostosten hintahaitari oli laaja: Saatoin ostaa yhtä hyvin suklaapatukan, kirjan tai uudet kengät. Syy hemmotteluun saattoi olla niin tylsistyminen, väsymys kuin jokin merkittävä onnistuminenkin.

Laitoin itseni koeajalle. Aloin tietoisesti säästämään häitä ajatellen ja rajoitin omaa kulutustani. Kun näin ihanan esineen tai vaatteen, jonka olisin halunnut ostaa, käskin itseäni pohtimaan ostosta vähintään vuorokauden ennen kuin saisin tehdä ostopäätöksen. Ei ole vaikea arvata, ettei suurin osa noista esineistä ja vaatteista koskaan päätyneet kassalle asti. Sen sijaan minä opin kulutuskäyttäytymisestäni paljon. Nykyään olen melko harkitseva kuluttaja ja vältän tietoisesti turhia ostoksia. Maksoin kesän aikana pois tammikuussa osamaksulla (osamaksu ei vaikuttanut puhelimen kokonaishintaan) ostamani puhelimen kaikki jäljellä olevat erät. Joutuisin maksamaan rahan kuitenkin, joten miksi viivyttää maksua useita kuukausia? Tein myös muita pieniä valintoja, joiden myötä talouteni asettui paremmin hallintaani.

Syksyllä laitoin viimein lukemani tiedon toden teolla käytäntöön ja aloin hallita talouttani suunnitelmallisesti. Vuodenvaihteeseen mennessä olinkin säästänyt jo 500€ enemmän kuin mihin olin alun perin tähdännyt. Lisäksi olin saanut siinä sivussa säästettyä myös muihin tarkoituksiin, huolehtinut osuuteni pakollisista menoista ja säästänyt pikkuruisia summia lasten tileille. Lisäksi tein tammikuussa ensimmäiset sijoituspäätökseni. Käsittelen tulojani nykyään kokonaisuutena, jonka jaan palkkapäivänä eri tarkoituksiin oleville tileilleni. Kyllä, minulla on tälläkin hetkellä 4 eri pankkitiliä ja niiden lisäksi vielä pikkuruiset sijoitukseni.

Toki minulla on vielä paljon matkaa siihen taloudelliseen tilanteeseen, elintasoon ja elämäntapaan, josta haaveilen. Nämä pienet edistysaskeleet on kuitenkin saaneet minut jo vakuuttuneeksi siitä, ettei tavoitteeni ole mitenkään utopistiset, vaan aivan saavutettavissa kunhan vaan jaksan nähdä hieman vaivaa niiden eteen. Seuraava askel minulle on jättää luottokortin käyttäminen kokonaan – tähän asti olen käyttänyt sitä maksuaikakorttina, eli olen maksanut luottosumman kokonaisuudessaan pois ennen kuin se on ehtinyt kasvaa korkoa. Jatkan myös harkitsevan kulutuksen opettelua ja teen suunnitelmat seuraavista askelista kohti sitä elämää, jota haluan elää. Koska en todellakaan halua elää ”sit ku” -elämää, on edistys välillä hidasta. Sitten taas välillä huomaan yllättäen miten hienosti asiat ovat kaikesta hitaudesta huolimatta edenneet. Toisinaan ostan itselleni yhä pieniä lahjoja, kuten suklaata, kukkia tai aikakauslehtiä. Toisaalta, olen myös pystynyt rahankäyttöäni suunnittelemalla ostamaan sellaisia isompia hankintoja, joihin minulla ei aiemmin olisi ollut varaa.

Koska en halua tästä kirjoituksesta enää yhtään pidempää jätän vähän myöhempiinkin postauksiin. Miltä kuulostaisi omakohtaiseen kokemukseen perustuvat vinkit penninvenytykseen opiskelijabudjetilla tai talouden tasapainottamiseen epäsäännöllisillä tuloilla?

 

 

Kuva ei liity aiheeseen, mutta kukat on kauniita ja vaaleanpunainen on kiva väri 🙂 Lainasin kuvan Pinterestistä ja sen linkki vie tänne.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *