Tag: 30-Day Song Challenge

Postaussarjan viimeinen osa. Laulu, joka muistuttaa minusta. En ole itse koskaan ajatellut jonkin laulun kertovan suoran minusta, mutta laitan tähän postaukseen kaksi sellaista laulua, joiden on minulle sanottu kertovan minusta. Ensimmäisenä isäni (ei liene yllätys, olenhan ikuinen isän tyttö). Isäni sanoi lapsena minulle ajaessamme kahdestaan mökkitietä kotiin päin kohti kaupunkia: ”kuntele, tämä laulu kertoo sinusta”. […]

Muisto lapsuudesta. Olisinkohan nähnyt tämän musiikkivideon ensimmäistä kertaa levyraadissa tai jossakin muussa lapsuuteni musiikkiohjelmassa. Muistan elävästi vain sen miten en voinut irroittaa katsettani tarinasta, missä tyttö sukeltaa sarjakuvaan ja rakastuu sarjakuvan kauniiseen poikaan, joka lopulta taistelee tiensä ulos sarjakuvasta seuratakseen tyttöä tämän omaan maailmaan. Siis A-ha ja Take On Me, jok anyt tekee vaikutuksen jo […]

Laulu artistilta, jonka ääntä rakastan. Olisin voinut valita tähän useitakin laulajia klassisesta kevyeen musiikkiin, mutta valitsin lopulta Whitney Houstonin, jonka ääni materiaali on aivan uskomaton. Toivoisin itsekin pystyväni moiseen virtuositeettiin ääneni hallinnassa. Whitney Houstonin ääni on vailla karheuksia, pihinöitä, puristuksia tai jatkuvasti toistuvia maneereja, joita kevyen musiikin kirjo on täynnä. 

Laulu, joka saa sydämeni särkymään. Tähän ainoa vastaus minun kohdaltani on Eric Claptonin laulu Tears In Heaven. Clapton kirjoitti kappaleen 4-vuotiaana tapaturmaisesti kuolleen poikansa muistoksi. Tragedia itsessään on jo kammottava, kun isäänsä odottava 4-vuotias tippuu pilvenpiirtäjän ikkunasta samaan aikan kun isä on jo matkalla hakemaan poikaa retkelle eläintarhaan. Äitinä, vanhempana pahin pelkoni on oman lapsen […]

Tänään laulu, joka saa haluamaan rakastimisen tunnetta. Itsehän olen *kröhöm* koko ajan raskatunut omaan ihanaan puolisooni, mutta onhan tämä perheellisen avioelämä vähän erilaista kuin silloin ihan vastarakastuneena. Tapasin mieheni kuusi vuotta sitten toukokuun puolen välin jälkeen teatterijalkapallokisoissa yhteisen ystävän esittelemänä ja parin toisen yhteisen ystävän ”parittamana”. Tämän tarinan jätän toiseen kertaan, mutta siitä seuranut kesä […]

  Laulu jo menehtyneeltä artistilta. Maailma maenetti David Bowien viime vuoden tammikuussa. Tässä minut jo lapsena ensikuulemalta hurmannut Space Oddity.

Bändi, jonka toivoisin yhä olevan yhdessä. Oikeastaan en ole koskaan sen kummemmin järkyttynyt bändien hajoamisesta, enkä muutenkaan ole sellaista intensiivistä fanittajatyyppiä, joten valitsin nerokkaan kappaleen loistavalta bändiltä, joka ei enää ole yhdessä. Queenin mini(rock)ooppera, kokonaistaideteos Bohemian Rhapsody, olkaa hyvä.

  Biisi, joka kaikkien täytyisi kuunnella. Upea Madonna ja Express Yourself, ehdottomasti. Tässä biisissä sanoma on juuri oikea ja asenne kohdillaan: ”Don’t go for second best baby!” Muistan kuunnelleeni Madonnaa jo silloin, kun en vielä osannut englantia riittävästi ymmärtääkseni, mistä biiseissä on kyse. Kun opin riittävästi englantia iski minuun syvästi kappaleen alussa oleva huuto: ”Come […]

  Tänään en osaa suomentaa tehtävän antoa järkevästi ”a song that moves you forward”, saa jaksamaan/jatkamaan, siirtymään eteenpäin… ehkä näin? Joka tapauksessa saan tästä biisistä voimaa silloin, kun tuntuu ettei mistään tule mitään. Tämä on myös sellainen salainen pahe, jota en ole aiemmin kertonut ääneen – jotenkin tunnen outoa ja naurettvaa häpeää siitä, että pidän […]

https://youtu.be/IW25foOMkwI   Suosikkilauluni, jonka nimessä on henkilön nimi. Valintani on Dolly Partonin Jolene, joka on aina vain yhtä ihana kappale riipaisevine sanoituksineen ja Partonin upeilla jodlausta muistuttavilla country-niekautuksilla (taito, jonka haluaisin oppia!).